|
|
Kaksi viikkoa sitten opetusministeri Henna Virkkunen (kokoomus) säikähti yli 30 000 Facebook-mielenosoittajaa ja kiirehti vakuuttamaan, ettei hänen ministeriönsä ole esittänyt lukukausimaksuja:
- Tämmöistä ei ole vireillä. Suomalaisille tai eurooppalaisille ei ole esitetty eikä ole tulossa lukukausimaksuja, Henna Virkkunen totesi toimittajatapaamisessa Helsingissä tänään [17.2].
Nyt saman ministeriön työryhmä kuitenkin esittää kaikille opiskelijoille tuhannen euron lukuvuosimaksua:
Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi. Näin ehdottaa opetusministeriön työryhmä, joka pohtii korkeakouluopintojen nopeuttamista. Samalla valtion takaaman opintolainan ylärajaa nostettaisiin lukukausimaksun verran.
Maksut tuottaisivat nykyisillä opiskelijamäärillä noin 250 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi palkata lisää opettajia.
Kaikille opiskelijoille yhtenäinen lukukausimaksu on vain yksi työryhmän vaihtoehtoisista ehdotuksista.
Maksujen lisäksi työryhmässä esillä on ollut maksuttoman opinto-oikeuden rajaaminen yhteen ylempään korkeakoulututkintoon eli 12 lukukauteen. Myös koulutusseteliä ja tulosidonnaista valtionlainojen mallia on mietitty.
Esitykset on määrä luovuttaa opetusministerille 18. maaliskuuta.
Ministeriön työryhmä: Kaikille opiskelijoille tonnin lukuvuosimaksu (HS)
(Artikkeli Opiskelijatoiminnasta Yhteinen yliopisto -kirjahankkeeseen)
Tavoitteenamme on tässä tekstissä valaista, miten Opiskelijatoiminta-verkosto on lukuvuonna 2008–2009 itseorganisoitunut Helsingin yliopistolla. Toivomme tekstin antavan ideoita ja innostusta niille, jotka haluavat aktivoitua yliopistolla ja muualla poliittiseen toimintaan edustuksellisista rakenteista riippumatta.
Metodimme on ollut yhdessä kirjoittaminen ja toistemme haastattelu. Olemme haastatelleet toimijoita mahdollisimman laajasti, siis niin liikkeen toiminnassa eri vaiheissa ja eri tavoilla aktiivisesti mukana olleita kuin liikkeen reunamilla toimineita. Tällä tavalla olemme pyrkineet tavoittamaan liikehdinnän takaa toimijoiden subjektiivisen kokemuksen sekä löytämään erilaisia näkökulmia toimintaamme. Keskeisimmät kysymyksemme ovat olleet, miten olemme järjestäytyneet poliittiseksi liikkeeksi ja miltä se on tuntunut. Olemme kartoittaneet kokemuksia poliittisesta voimaantumisesta mutta myös kriittisiä huomioita liikkeen organisoitumisessa olleista puutteista. Olemme halunneet tuoda nämä kokemukset esiin moniäänisinä ja elävinä. Koska teksti perustuu luottamuksellisiin haastatteluihin, emme ole halunneet tuoda esiin henkilöitä vaan pikemminkin antaa toiminnallemme kollektiivisen äänen.
Lue koko teksti
Kokoomuslaisen valtiosihteeri Heljä Misukan johtama opetusministeriön työryhmä esitti 16.2 lukukausimaksujen mahdollista käyttöön ottamista korkeakoulutuksessa - tosin toistaiseksi vain ulkomaalaisille.
Vuorokaudessa yli 20 000 ihmistä raivostui kokoomuslaiseen koulutuspolitiikkaan ja liittyi Facebook-ryhmään Vastustan Kokoomuksen tavoitetta muuttaa opiskelu maksulliseksi.
Kokoomus pelästyi nettiparvea ja lähetti tiedotteen, jossa vakuutetaan, että koulutus säilyy maksuttomana.
Helsingin yliopiston hallituksen puheenjohtajan, ministeri Antti Tanskasen johtama kasvutyöryhmä puolestaan luovutti 17.2 väliraporttinsa pääministeri Vanhaselle. Raportin “rohkein ehdotus on maksuttoman yliopisto-opiskelun rajaaminen johonkin määrään vuosia. Kysyttäessä Tanskanen selvensi, että kyse olisi toisen tutkinnon opiskelusta. Ensimmäisen hän pitäisi yhä maksuttomana.”
Yliopiston julkaisema uutinen jatkuu: “Myös kandidaatin ja maisterin tutkintoja ehdotettiin erotettavaksi toisistaan siten, että maisteriohjelmiin tulisi hakea erikseen. Työryhmä lyhentäisi opintoaikoja vähentämällä opintotukea ja opiskelijaetuja opiskelun keston myötä.”
Sama elinkeinoelämän palveluksessa oleva ministeri myös heiluttelee pilleripurkkia parantaakseen tuottavuutta:
“Meidän nyt tarjoamat pillerit voisi tempaista kurkusta alas kerralla, niin silloin ehkä saataisiin kunnon vauhtia rattaisiin.”
Facebook-ryhmään voi edelleen liittyä täällä
Kannattaa myös tutustua opetusministeriön koulutusvientiseminaarin antiin
SYL vaatii puolueita paljastamaan kantansa koulutuksen maksullisuuteen
HYY: Lukukausimaksut romuttavat sivistysyhteiskunnan
TOKYOn kannanotto asiasta
JYVIVA: Sijoitettaisiinko koulutukseen?
Verkkolehti Revalvaation toimituskunta lähetti Oulun ulosmarssiin ja Tamperen mielenosoitukseen liittyvän tekstin:
Yliopistoväki, herätys!
Yliopistoväen uudet työnantajat, julkisoikeudelliset yliopistot ovat järjestäneet uusiutuvan korkeakoulujärjestelmän ensimetreillä epävirallisen Suomen ennätyksen myös sopimuspuolella. Yliopistolakiprosessin aikana ennätyksiin yletettiinkin jo erityisesti siinä, kuinka muutoksen väkisin läpiajanut oikeistolainen koulutuspoliittinen eliitti sivuutti suurin piirtein kaiken sen toimintaan ja visioihin kohdistetun kritiikin.
Yliopistolain sisäänajon yhteydessä luvattiin, että henkilökunnan palvelussuhteen ehdot turvataan uudella työehtosopimuksella. Vakuuteltiinpa vielä vuoden vaihteessa, että yliopistomuutoksen osalta yliopistolaiset voivat olla rauhallisin mielin. Yliopistoilla ei kuitenkaan edelleenkään ole työehtosopimusta. Työnantaja on neuvotteluissa lähtenyt lupauksiaan vasten liikkeelle joustoista ja sopimusturvan kaventamisesta - esimerkiksi sairasajan etujen heikentämisestä sekä työajan ja sen valvonnan uudelleen järjestelystä.
Työnantaja on lisännyt jo sovittuun työsopimuspohjaan lisäyksiä mm. lisätöihin sitoutumisista ja oikeuksista määrätä työntekijä muihin työtehtäviin (ks. lisää Acatiimi 1/2010). Yksittäisissä sopimuksissa on pyritty kusettamaan mm. palkan pienentämisellä ja muulla kivalla. Sellainen on uusi työnantaja.
Toinen ajankohtainen yliopistokiista tulee Oulusta. Maanantaina 15.2. Oulussa aloitetaan YT-neuvottelut 1600 työtekijän kanssa – ne koskevat yli puolta Oulun yliopiston kolmesta tuhannesta työntekijästä!
Kuten toisaalla on jo osuvasti todettu, Oulun tapahtumien luulisi olevan kaikkea yliopistoväkeä yhdistävä huolenaihe. Uhka irtisanomisista ja muista leikkauksista ei rajoitu Pohjois-Suomeen - halusi yliopistoväki sitä itselleen uskotella tai ei.
Lue koko teksti
Oululainen yliopistoväki osoittaa mieltään maanantaina 15.2.2010 Rotuaarilla
“Oululainen yliopistoväki marssii ulos työpaikaltaan maanantaina 15. päivänä helmikuuta klo 10.30 ja kokoontuu mielenilmaisuun Rotuaarille klo 11.00. Mielenilmauksen syynä on yliopistossa aloitettavat yt-neuvottelut.
Mielenilmauksen toteuttavat jukolaiset Oulun yliopistossa (Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry), Oulun yliopiston henkilökuntayhdistys (Palkansaajajärjestö Pardia ry) ja Oulun yliopistolaiset (Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ry).
Järjestöjen mielestä yliopistouudistusta valmisteltaessa ja yliopistolain eri käsittelyvaiheissa vakuutettiin, että yliopistojen toimintaedellytykset varmistetaan ja uudistuksesta ei tule kielteisiä henkilöstövaikutuksia. Yliopistojen perusrahoitusta ei lupauksista huolimatta turvattu riittävästi uudistuksen yhteydessä.
Lue koko teksti
Seuraava kokous pidetään torstaina 11.2 klo 16 Porthanian naulakoiden luona, silloin käsitellään toimintaehdotuksia tarkemmin.
1. ANALYYSIA
- opintotukiuudistus on hyvä sauma puhua opiskelijoiden ja muiden epävarmoissa elämäntilanteissa elävien toimeentulosta ja samalla nostaa perustulo pöydälle
- olennaista opintotukiuudistuksessa: se pyrkii lyhentämään opiskeluaikaamme ja velkaannuttamaan meidät - tätä vastaan on toimittava, vaikka uudistuksessa on muutama hyväkin seikka
- yksi tavoitteemme: luoda tietoisuutta opintotukiuudistuksesta ja varsinkin perustulosta
- toivottiin tähän liittyen laajempaa ja konkreettisempaa retoriikkaa kuin “vasemmistolainen” tai muu ideologinen viitekehys - tähän vastattiin kysymyksellä, että kuinka laajaa “kansanrintamaa” on milloinkin tarkoitus kasata, ja mihin sillä päästään; olisiko olennaisempaa pyrkiä argumentoimaan niille, joiden elämää perustulo konkreettisesti parantaisi –> tarvitaan jonkinlainen yhteinen toteamus haluamastamme perustulomallista ja sen periaatteista (tämän voi asettaa OT:n perustulopiirin tehtäväksi)
- kun puhutaan mediassa, opiskelijan identiteetti on hyödyllinen ja sitä kannattaa hyväksikäyttää tietyssä määrin, mutta samalla se marginalisoi ja saa kolumnistit kirjoittamaan, että “johan ne opiskelijat kapinoivat Pariisissa 1200-luvulla, se on normaalia ja menee ohi”
- ensi syksynä on myös mahdollisuus massatoimintaan, kun esitys opintotukiuudistuksesta on valmis ja menee (mahdollisesti) eduskuntaan
- toimintaa silti hyvä alkaa suunnitella ja toteuttaa heti
2. MITÄ ON SIIS TEHTÄVÄ?
Lue koko teksti
Uutislinkkejä tällaisia katsauksia varten voi lähettää kommentoimalla näitä sivuja ja Opiskelijatoiminnan facebook-sivun kautta
Viikon uutiskatsaus alkaa karusti. Kaupunginvaltuusto puhuu jälleen kaupungin palvelujen leikkaamisesta:
Helsinkiläiset joutuvat totuttelemaan ensi vuodesta lähtien uusiin leikkauslistoihin. Verojakin he joutuvat pulittamaan enemmän. Siinä oli perussanoma, kun kaupunginvaltuusto kävi talousarvion lähetekeskustelun keskiviikkona.
HS: Helsinkiläiset saavat pian eteensä uudet leikkauslistat
Valtamediassakin on havahduttu opiskelijoiden toimeentulovaikeuksiin:
Yliopisto-opiskelijoiden keskuudessa huono työllisyystilanne näkyy muunmuassa kasvavana kiinnostuksena harjoitteluapurahoihin ja kesäopintoihin. Lisäksi esimerkiksi Helsingin yliopistossa työelämäpalveluista haetaan myös keskusteluapua mieltä painaviin kysymyksiin omista työllistymisnäkymistä. Toista vuotta peräkkäin jatkuva heikko kesätyötilanne stressaa ja työttömyys voi käydä itsetunnon päälle, kertoo Helsingin yliopiston työelämäneuvoja Minka Hietanen.
YLE: Kesätyönhaku kuormittaa opiskelijoiden kevätlukukautta
Ilmianna pomosi -kampanja on tuottanut paljon mielenkiintoista materiaalia:
Lue koko teksti
Tänään 3.2 OT:n kevätkokous Porthaniassa klo 18. Seuraava perustulopiiri kokoontuu torstaina 4.2 klo 18 @ Porthanian naulakot.
Muistiinpanoja perustulopiiristä 28.1.2010
Keskustelun pohjana Ville Kopra selvitys Perustulo - kova vai pehmeä paketti?
Käsite-erottelua:
- perustulolla tarkoitetaan vastikkeetonta kansalaistuloa
- kansalaispalkalla tarkoitetaan vastikkeellista tuloa
- kansalaisosingolla tarkoitetaan yhteiskunnan saamista tuloista jaettavaa kaikille samansuuruista osinkoa (esim. Alaskan osavaltio jakaa öljyistä saadut tulot kaikille osavaltion asukkaille)
- negatiivinen tulovero: taustalla ajatus markkinatalouden itseohjautuvuudesta; jakaa ihmiset kahteen luokkaan tulorajan mukaan: tulorajan alittavat saisivat rahaa (perustuloa), ja tulorajan ylittävät maksaisivat (positiivista tulo)veroa, jolla perustulo rahoitettaisiin. Milton Friedman esitti negatiivisen tuloveromallin 1962.
Kopra suomii perustuloa seuraavista seikoista:
Lue koko teksti
Opintopiiri pyörähti käyntiin viime tiistaina, ja kävimme ensimmäisellä kerralla läpi aiheita joista paikallaolijat olivat kiinnostuneita. Näitä olivat mm. avointen osallistavien vastarintaliikkeiden rakentuminen; aidosti demokraattiset päätöksentekotavat; toteutuneet anarkistiset yhteisöt; ja ekologisesti kestävät yhteisölliset elämäntavat.
Opintopiirin tavoitteeksi hahmottui myös etsiä ratkaisuehdotuksia jokaisen omiin kokemuksiin ja elämänpiiriin liittyviin kysymyksiin: Millainen olisi demokraattisempi ainejärjestö? Millainen olisi avoin sosiaalitila tai vallattu talo? Miten feministiset kollektiivit toimivat? Millainen olisi osallistavaan kansalaiskasvatukseen tähtäävä peruskoulu?
Keskusteluja pohjustaa lyhyet tekstit ja alustukset ja joillakin tapaamiskerroilla aiomme
myös katsoa dokumentteja.
Opintopiirillä on oma bloginsa, jonne ilmaantuu päivitettyä tietoa opintopiirin
etenemisestä sekä tekstejä saataville:
http://lukupiiri.tumblr.com/
Tervetuloa osallistumaan, myös myöhemminkin jos et heti alkuun pääse!
Suunnittelimme neljän seuraavan kerran aiheiksi:
2.2. Noam Chomskyn haastattelu “Anarchism, Marxism and Hope for the Future”
Red & Black Revolution -lehdestä (1996). Tapaaminen Mustan Kanin Kolossa (Eerikinkatu
44). Teksti löytyy lukupiirin nettisivulta
http://lukupiiri.tumblr.com/
9.2. Kreikkalaisen yhteiskuntafilosofin Takis Fotopoulosin inklusiivinen
demokratiakäsitys, paikka ei vielä tiedossa
16.2. 1960-70-lukujen afroamerikkalainen vallankumousliike Mustat pantterit,
(lyhytdokumentti + teksti), Siltavuorenpenkereen opiskelijatila (Siltavuorenpenger 20 R)
23.2. Katsaus yhdysvaltalaiseen anarkismikulttuuriin, Crimethinc Ex-worker’s Collective,
paikka ei vielä tiedossa
http://www.crimethinc.com/
Turhauttaako elämä, opiskelu, toimeentulo?
Perustulo!
Suora toiminta!
Tule suunnittelemaan kevään toimintaa.
Kokous keskiviikkona 3.2. klo 18, kokoontuminen Porthanian aulassa (Yliopistonkatu 3).
Opiskelijatoiminta.net | Facebook
Muistiinpanoja perustulopiiristä 21.1.
Käytännön asioita
Keskusteltiin Tuomas Tuuren Perustulo-tekstin (http://blogs.helsinki.fi/kajahdus-lehti/keskustelu/perustulo/) pohjalta perustulon vastustajien argumenteista. Lisäksi kertaa varten oli luettu Megablogin ”Tee työtä, jolla on tarkoitus” (http://www.megafoni.org/megablogi/?p=327)
Perustulo syrjäyttää?
Perustulon vastustajien mukaan perustulo pahentaisi syrjäytymistä ja johtaisi työn hinnan laskuun. Toisaalta nykyinen perusturvajärjestelmä nöyryyttää ihmisiä sossussa. Syrjäytymisargumenttiin liittyy myös ajatus, ettei ihmisellä voi olla elämää, jos ei ole palkkatöissä, jolloin työttömyys nähdään yksinomaan syrjäyttävänä.
Pätkätyöt vs. vakituiset työsuhteet
Perustulon vastustajien mukaan perustulo avaisi tien täydelliselle pätkätyömaailmalle. Perustulon häviäjiin heidän mukaansa kuuluisivat ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta hyötyvät ja vakituisissa työsuhteissa olevat. Perustulomallissa onkin tärkeää tutkia, mistä rahat perustuloon otetaan. Johtaako perustulo työehtojen huononemiseen (esim. pienempään palkkaan, kun palkan ei enää tarvitse riittää elämiseen)? Raja pätkätyöläisten ja vakituisten työntekijöiden välillä on liukuva: kuka tahansa voi jäädä työttömäksi.
Perustulo ja asuminen
Perinteisesti vasemmistolainen sosiaaliturva on ollut syyperusteinen, toisin kuin perustulo. Tarvitaanko perustulon lisäksi syyperusteista sosiaaliturvaa? Pitäisikö asumislisä säilyttää, koska eri alueilla on eri vuokratasot? Pitäisikö perustulon lisäksi vaatia vuokrasääntelyä ja talonvaltausten laillistamista? Nyt vuokrataso pääkaupunkiseudulla on niin korkea, että tyhjiä toimitiloja kannattaa muuttaa asunnoiksi hyvätuloisille veronmaksajille. Tämä ei ratkaise pienituloisten asunto-ongelmaa, koska pienituloisilla ei ole varaa pääkaupunkiseudun korkeisiin vuokriin.
Perustulo ja taistelu työehdoista
Perinteisesti vasemmisto on pyrkinyt taistelemaan työehdot niin hyviksi, että työläinen voi elää työllään. Kriitikoiden mukaan perustulo on luovuttamista tästä kamppailusta. Demareille työ on pyhä kirkon, kodin ja isänmaan tapaan ja kaikki palkkatyö on hyvää. Palkkatyön määritelmä on kuitenkin kapea, eivätkä palkkatyöläiset ole enää yhteiskunnan huono-osaisia.
Lue koko teksti
Julkaistu Ylioppilaslehdessä 1/2010
SYL:n edustajaa Leena Pihlajamäkeä ”ei ole jäänyt uudistusprosessissa kaivelemaan juuri mikään”, kirjoittaa Veera Luoma-aho (Ylioppilaslehti 11.12.2009) opintotuen kehittämistyöryhmästä. Pihlajamäkeä eivät siis harmita uudistuksen myötä kiristyvät opintopistevaatimukset, opintotuen jakaminen kahteen portaaseen ja suora kehotus velkaantua opintolainalla.
Ilmeisesti opiskelijoiden etuja ajava SYL pitää merkityksettömänä myös oikeutta pelkän asumislisän nostamiseen. Asumislisällä vuokransa kesäisin maksavat opiskelijat saattavat kokea asian hieman toisin.
Piittaamattomuus opiskelijoiden tarpeista ei tosin ennenkään ole estänyt SYL:ä puolustamasta oikeistohallituksen toimia. Tukemalla uudistusta SYL tukee myös opintotukiuudistuksen taustalla olevaa suurten ikäluokkien pyrkimystä pidentää kuvitteellisia ”eheitä” työuria.
Uudistus syventää yhteiskunnan luokkajakoja. Huonotuloisia opiskelijoita karsitaan tiukentamalla opintojen seurantaa. Kun maisterien määrää ei ole onnistuttu tiputtamaan koulutuspoliittisin keinoin, samaan pyritään puuttumalla opiskelijoiden toimeentuloon. Opintotuen kaksiportaistaminen puolestaan tekee tietä maksullisille maisteriohjelmille. Opiskelijoiden toimeentuloa tulisi kuitenkin käsitellä sosiaalipoliittisena, ei koulutuspoliittisena kysymyksenä.
Opiskeluaikataulun kiristäminen ja tukien porrastaminen pyrkivät sulkemaan opiskelijan elämästä kaiken muun kuin pakollisen putkitutkinnon suorittamisen. Omat ajatukset ja harrastukset muuttuvat luksukseksi, johon vähätuloisemmilla opiskelijoilla ei ole aikaa eikä varaa.
Luoma-ahon juttu antaa ymmärtää, että uudistus tyydyttää opiskelijoita, mutta tätä on vaikea nähdä. Oikeistolainen opintotukiuudistus on opiskelijoiden edun vastainen. Opiskelijoiden tarpeet aidosti huomioiva uudistus vähentäisi kontrollia, lisäisi tasa-arvoisen opiskelun vapautta ja kehittäisi opintotukea perustulomaiseen suuntaan.
Opiskelijatoiminta
 Flyeri opintotukiuudistuksesta Lataa flyeri tästä ja tulosta kaksipuoleisena(pdf)
Opetusministeriö julkaisi 8.12.2009 esityksen opintotuen uudistamisesta. Esityksen päätavoitteet ovat “työurien pidentäminen” ja “päätoimiseen opiskeluun kannustaminen”. Uudistuksen hyvät puolet (opintorahan sitominen indeksiin ja korotus huoltajille) jäävät tiukentuvan kontrollin ja muiden ongelmien varjoon:
1. Pelkän asumislisän nostaminen vie tukikuukausia.
2. Suoritusvaatimuksia kiristetään: jotta saa yhden tukikuukauden, täytyy suorittaa viisi opintopistettä (nyt 4,8).
3. Opiskelijoita kannustetaan velkaantumaan opintolainalla.
4. Opintotuesta tehdään kaksiportainen: alempi korkeakoulututkinto täytyy suorittaa ennen kun saa kaksi viimeistä tukivuotta.
Viime vuonna yliopistoväen vastustuksesta huolimatta läpi runnotun yliopistolain seuraukset ovat nyt näkyvissä. Kurssitarjonta on vähentynyt, kursseja on peruttu ja Aalto-yliopisto kahmi valtaosan ulkopuolisesta rahoituksesta.
Opintotuen uudistus lisäisi kontrollia ja tekisi yliopistokoulutuksesta yhä hankalampaa heikommin toimeentuleville. Kaiken “ylimääräisen” leikkaamista yliopistolta ja opiskelijoiden elämästä halutaan jatkaa. Työurien pidentäminen opiskelua tehostamalla on opiskelijoiden etujen vastaista ja muuttaa yliopiston putkitutkintojen tuotantolaitokseksi.
Näiden uudistusten suunta on selvä: työryhmät, edustajat ja virkamiehet eivät aja opiskelijan etua. Meidän mahdollisuutemme on yhteisessä toiminnassa. Hiljainen purnaaminen ja nöyrä ihmettely eivät auta, meidän on vaadittava suunnanmuutosta, yhdessä ja suureen ääneen. Ansaitsemme parempaa - lähde mukaan toimintaan paremman toimeentulon puolesta!
Tule mukaan Opiskelijatoimintaan!
Perustulopiirin seuraava kokoontuminen: tänään torstaina 21.1 klo 18 @ Porthanian naulakot.
Sivuille on avattu myös opintopiirit-osio.
Yleistä piiristä: on hyvä käydä yhdessä läpi asioita kuten miksi haluamme perustulon, millaisen perustulon me haluamme, miten perustuloa arvostellaan ja miten kritiikkiin voi vastata. Toinen mahdollinen kysymys: millaisilla kamppailuja sosiaaliturvasta on käyty, miten se on kehittynyt.
Seuraava kokoontuminen on ensi torstaina 14.1. klo 16 Porthanian aulassa, naulakkojen ja peilin luona olevilla sohvilla. Ensi kerralle luettavaksi materiaaliksi sovittiin Vihreiden perustulomalli ja SKP:n perusturva-aloite.
Vihreiden perustulomalli
SKP:n perusturva-aloite
Tervetuloa mukaan!
Alla muistiinpanot ensimmäisestä sessiosta (7.1).
Perustulon yleisimmät kritiikit
SAK:n perustulokritiikin arveltiin olevan tarpeellista luettavaa, vaikka se sisältääkin jo useasti kuullut väitteet siitä, että perustulo passivoi ja tekee ay-toiminnan tarpeettomaksi. On hyvä osata vastata tavallisimpiin perustulovastaisiin argumentteihin sekä miettiä miksi ja miten argumentoimme, että perustulo ei passivoi tai että kysymys on väärin asetettu. “Onhan meillä jo sosiaaliturva” -vastaus tuli esiin. Muita vastauksia: eikö pelko passivoitumisesta perustu äärimmäisen negatiiviselle/oikeistolaiselle ihmiskuvalle; eikö pelko osoita, että työstä on tullut vain moraalinen arvo (”protestanttisen työmoraalin” ja SAK-keskustelun yhteys); eivätkö ihmiset tee kuitenkin jatkuvasti kaikkea, niin palkallista kuin palkatonkin työtä, myös muun kuin rahan vuoksi; toisaalta miksi kaikkien pitäisi tehdä jatkuvasti kaikkea, miksi työn mahdollinen väheneminen olisi niin vaarallista.
Lue koko teksti
Opiskelijatoiminnan toimeentuloaiheinen opintopiiri aloittaa to 7.1. klo 18, kokooontuminen Porthanian aulassa (Yliopistonkatu 3). Kyseessä on tiiviisti Ot:n toimintaan nivoutuva opinto- ja keskustelupiiri, jonka tavoitteena on pohjustaa tulevia kamppailuja tutustumalla perustulon teoriaan. Tänä keväänä väännetään kättä opintotuen uudistamisesta - tarkoituksena on osallistua vääntöön ja nostaa keskusteluun perustulo vakavasti otettavana vaihtoehtona.
Ensimmäiselle kerralle luettavaksi on Markus Termosen teksti Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan. Lisäksi torstaina keskusteltaneen opintopiirin aikataulusta ja tavoitteista sekä valitaan tekstejä.
Tervetuloa mukaan!
Kalifornialaisten yliopistojen opiskelijat ja henkilökunta ovat kamppailleet marras- ja joulukuun aikana leikkauksia, lomautuksia, irtisanomisia ja lukukausimaksujen korotuksia vastaan. Keskeinen toimintamuoto on ollut yliopistojen valtaaminen. Katso ylläoleva dokkari UC Berkeleyn Wheeler Hallin valtauksesta 20.11.2009.
Lue lisää:
http://occupyca.wordpress.com
http://likelostchildren.blogspot.com
http://occupysfsu.wordpress.com
Working Class Solidarity! Hella Occupy!
Opiskelijatoiminta on syksyn 2009 aikana kampanjoinut opiskelijoita ja muita pienituloisia koskettavan asuntotilanteen muuttamiseksi. Pula edullisista vuokra-asunnoista on noussut syksyn aikana lehtien otsikoihin, mutta poliittisia ratkaisuja tilanteen muuttamiseksi ei ole tehty. Vaatimuksiin on vastattu lähettämällä poliisit tyhjentämään vallattuja taloja.
MTV3:n ajankohtaisohjelma 45 minuuttia on äskettäin selvittänyt, että samaan aikaan kun ihmiset kärsivät asuntopulasta, pääkaupunkiseudulla on jopa miljoonia neliömetrejä täysin tyhjää tilaa. Lue lisää täältä.
TKY:n kaapelikanava OUBS on myös tehnyt asuntotilanteesta videohaastatteluja:
Asuntovaltaus Venetsia
Helsinkiläisten asunnottomien haastatteluja
Asuntotoiminta-verkoston vaatimukset ovat edelleen äärimmäisen ajankohtaisia:
- asumisesta on tehtävä subjektiivinen oikeus. Tämän tulisi tarkoittaa myös oikeutta ottaa haltuun tyhjiä asuntoja ja kiinteistöjä.
- vuokrien hintakatot on otettava käyttöön.
- julkista rakentamista tulee lisätä niin paljon, että se tyydyttää asumistarvetta. Tämä työllistää samalla ihmisiä rakennusalalla.
Seuraava tapaaminen on tiistaina 1.12., jolloin kokoonnumme Porthanian aulassa klo 18. Tervetuloa!
Opiskelijatoiminnan keskustelutilaisuudessa 17.11.2009 puhuttiin opiskelijoiden köyhyydestä, toimeentulosta ja kontrolloinnista Kerrattiin opetusministeriön opintotukityöryhmän opintotukiuudistusesityksen pääkohdat, tällä hetkellä:
opintopistevaatimuksia pyritään kiristämään (on suoritettava 5 op per kuukausi ja 20 op per vuosi tai tuki katkeaa)
opintotuen lainapohjaisuutta halutaan kasvattaa
opintotukikuukausista halutaan korvamerkitä osa kandivaiheeseen osa maisteriopintoihin
pelkän asumislisän nostaminen kuluttaisi opintotukikuukausia
Menossa on kansainvälinen toimintaviikko, Itävallassa ja Saksassa paljon valtauksia ja mielenosoituksia. Kaliforniassa on valtauksia ja lakkoilua.
1. KESKUSTELU: TOIMEENTULO JA KONTROLLI
Ovatko opiskelijat jotenkin erityisasemassa? “Poikkeuksista” puhuminen on epäilyttävää, koska nykyään valta toimii poikkeusten kautta ja yksilöimällä kohteensa. Pitäisi tutkia, mikä opiskelijoiden “erityisyydessä” on yleistä. Vallan vastustaminen onnistuu yhteisen eikä erityisen/ eriytymisen kautta.
Opintotukiuudistukseen liittyy kaksi voimakasta kontrollimuotoa:
Lue koko teksti
Opiskelijoiden toimeentulo, köyhyys ja kontrollointi
Opiskelijatoiminnan keskustelutilaisuus 17.11.2009
Ohjelmassa alustuksia, keskustelua ja dokumentteja
Kokoontuminen yliopiston päärakennuksen uuden puolen aulassa klo 16.30
Tienaatko alle tonnin kuukaudessa? – Silloin olet virallisestikin köyhä.
Pääkaupunkiseudulla asuminen ja eläminen on yhä kalliimpaa. On entistä vaikeampaa tulla toimeen ja keskittyä opiskeluun, kun menot kasvavat mutta tulot eivät. Opintotuen riittämättömyys pakottaa opiskelijat hakemaan osa-aikatöitä, mikä tietenkin häiritsee opiskelua – ja töiden löytäminen ei sekään ole tänään helppoa. Onko vain rikkaiden lapsilla oikeus yliopisto-opintoihin?
Samaan tapaan kuin työttömien työnhakijoiden kontrollointia on kiristetty, kontrolloidaan nykyään myös opiskelijoita huomattavasti tiukemmin kuin aikaisemmin. Opintotuen vastineeksi vaaditaan jo nyt kohtuuttomasti opintopisteitä, minkä seurauksena opiskelijat suorittavat kursseja kiireellä, eikä aika riitä asioiden oppimiseen saati kriittiseen keskusteluun.
Hallituksen asettama työryhmä kaavailee parhaillaan pistevaatimusten kiristämistä sekä opintotukijärjestelmän muuttamista lainapohjaiseksi. Toteutuessaan muutos hankaloittaisi opiskelijan elämää entisestään: tiukentuvat vaatimukset polttavat ihmiset loppuun jo opiskeluaikana, ja valmistumisen jälkeen velkaantunut joutuu etsimään ja ottamaan vastaan mitä tahansa työtä. Riippuvaisuus matalapalkkaisesta ja epävarmasta paskatyöstä kasvaa siis entisestään.
Me emme tahdo lisää kontrollia, tahdomme lisää rahaa ja lisää aikaa opiskella!
Haluamme nyt vetää yhteen toimeentulosta käytäviä keskusteluja ja pohjustaa opintotukiuudistukseen liittyvää toimintaa. Kutsumme kaikkia toimeentulotilanteeseensa kyllästyneitä keskustelemaan ja jakamaan kokemuksia köyhyydestä ja kontrollista, sekä siitä mitä voimme tehdä, jotta saisimme äänemme kuuluviin.
Tervetuloa keskustelemaan!
|
|
