Oikeustieteellisten tiedekuntien dekaanien kannanotto

Arvoisa vastaanottaja

Hallituksen esitys uudeksi yliopistolainsäädännöksi on sisällöllisesti monessa kohdin ongelmallinen sekä lakiteknisesti ja kielellisesti puutteellinen. Esityksen ongelmallisuus johtuu sen huonosta valmistelusta. Erityisen valitettavaa on se, että esityksen jatkovalmistelussa ei ole otettu huomioon keskeisten oikeudellista asiantuntemusta edustavien lausunnonantajien – esimerkiksi oikeusministeriön, ylimpien laillisuusvalvojien, korkeimman hallinto-oikeuden sekä kolmen oikeustieteellisen tiedekunnan – kriittisiä kannanottoja ja konkreettisia muutosehdotuksia. Sen vuoksi eduskunnan tulisi hylätä hallituksen esitys ja palauttaa se uuteen valmisteluun valtioneuvostossa.

Jos hallituksen esitystä ei hylätä, yliopistolakiehdotukseen tulisi välttämättä tehdä liitteenä olevassa muutosehdotuksessa olevat tarkistukset. Ne koskevat keskeisimpiä ongelmallisia kysymyksiä, kuten esimerkiksi virkojen muuttamista työsopimussuhteiksi ja yliopiston hallituksen kokoonpanoa.

Turussa, 16. päivänä helmikuuta 2009

Jukka Kekkonen
Helsingin yliopiston oikeustieteellisen
tiedekunnan dekaani

Heikki Kulla
Turun yliopiston oikeustieteellisen
tiedekunnan dekaani

Matti Niemivuo
Lapin yliopiston oikeustieteiden
tiedekunnan dekaani

Peter Wetterstein
Åbo Akademin taloudellis-valtiotieteellisen
tiedekunnan varadekaani

LIITTEENÄ
Muutosehdotukset yliopistolakiehdotukseen
Muutosehdotukset hallituksen esitykseen eduskunnalle uudeksi yliopistolainsäädännöksi, luonnos 20.1.2009

Muutoksia sisältävät lainkohdat on merkitty harmaalla värillä. Poistettavaksi ehdotettavien kohtien perään on merkitty erikseen ”POIST.”.

YLIOPISTOLAKI

1 luku Yleiset säännökset

***

5 § Oikeuskelpoisuus

Julkisoikeudellisina laitoksina toimivat yliopistot ovat itsenäisiä oikeushenkilöitä.

Yliopistot voivat tehdä sitoumuksia, saada nimiinsä oikeuksia sekä omistaa irtainta ja kiinteää omaisuutta. Yliopisto voi harjoittaa sellaista liiketoimintaa, joka tukee sen 2 §:ssä säädettyjen tehtävien toteuttamista.

Yliopistot kantavat ja vastaavat omaisuudestaan ja sitoumuksistaan omilla varoillaan.
POIST.

***

3 luku Organisaatio

***

13 § Yliopiston toimielimet

Yliopiston toimielimiä ovat hallitus, rehtori, yliopistokollegio sekä Helsingin yliopistossa ja Åbo Akademissa kansleri.

Yliopistolla voi olla kansleri ja muita toimielimiä sen mukaan kuin niistä johtosäännöllä määrätään.

14 § Hallituksen tehtävät

Yliopiston ylin päättävä toimielin on hallitus. POIST.

Hallituksen tehtävänä on:
1)päättää yliopiston toiminnan ja talouden keskeisistä tavoitteista, strategiasta ja ohjauksen periaatteista;
2)päättää yliopiston toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä talousarviosta ja laatia tilinpäätös;
3)vastata yliopiston varallisuuden hoidosta ja käytöstä, jollei hallitus ole siirtänyt toimivaltaa rehtorille;
4)huolehtia kirjanpidon ja varainhoidon valvonnan järjestämisestä;
5)hyväksyä yliopiston toiminnan kannalta merkittävät tai periaatteelliset sopimukset ja antaa lausunnot yliopistoa koskevissa periaatteellisesti tärkeissä asioissa;
6)hyväksyä 45 §:n mukainen opetusministeriön kanssa tehtävä sopimus yliopiston puolesta;
7)hyväksyä johtosäännöt ja muut vastaavat yleistä järjestäytymistä koskevat määräykset sekä päättää yliopiston toimintarakenteesta;
8)tehdä opetusministeriölle ehdotus yliopiston koulutusvastuun muuttamisesta;
9)päättää yliopistoon valittavien opiskelijoiden määrästä.

Kohta 7 poistettu (rehtorin valinta).

Hallituksen tehtävänä on lisäksi valita suoraan rehtorin alaisuudessa toimiva johtava henkilöstö, jollei se ole siirtänyt tehtävää muulle yliopiston toimielimelle.

15 § Hallituksen kokoonpano

Hallituksessa on vähintään seitsemän ja enintään 15 jäsentä. Yliopistokollegio päättää hallituksen jäsenten lukumäärästä.

Hallituksessa tulee olla edustettuina seuraavat yliopistoyhteisön ryhmät:
1)yliopiston professorit;
2)muu opetus- ja tutkimushenkilöstö sekä muu henkilöstö; ja
3)opiskelijat.

Jokaisessa 2 momentissa tarkoitetusta ryhmästä voi olla jäseniä enintään puolet kyseisten jäsenten yhteenlasketusta määrästä. Yliopistokollegio päättää eri ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä.

Yli puolet hallituksen jäsenistä tulee olla 2 momentissa tarkoitettuihin ryhmiin kuuluvia henkilöitä. Muiden hallituksen jäsenien tulee olla muita kuin 2 momentissa tarkoitettuja henkilöitä. Heidän tulee edustaa monipuolisesti yhteiskuntaelämän ja yliopiston toimialaan kuuluvien tieteiden tai taiteiden asiantuntemusta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut hallituksen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä sen mukaan kuin tässä laissa ja johtosäännössä määrätään ja 4 momentissa tarkoitetut jäsenet valitsee yliopistokollegio.

Hallituksen jäsenenä ei voi olla yliopiston rehtori, vararehtori, tiedekunnan tai muun välittömästi hallituksen alaisuudessa olevan yksikön johtaja eikä yliopistokollegion jäsen tai varajäsen.

Hallitus valitsee yhden 4 momentissa tarkoitetuista jäsenistä puheenjohtajakseen ja yhden varapuheenjohtajakseen.

16 § Hallituksen toimikausi, jäsenen eroaminen ja vapauttaminen

Hallituksen toimikausi on enintään neljä vuotta. Hallituksen ja sen jäsenen toimikauden pituudesta päättää yliopistokollegio.

Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä.

Hallitus voi esittää hallituksen jäsenen vapauttamista tehtävästään tämän toimikauden kuluessa, jos jäsen on tullut kykenemättömäksi hoitamaan tehtäväänsä, toimellaan tai laiminlyönnillään loukannut vakavasti yliopiston etua tai jos siihen on muutoin erityisen painava syy. POIST. Päätöksen hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään tekee yliopistokollegio. Päätös tulee noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin määrää.

(LISÄYS)
16 a § Kansleri

Yliopistossa kansleri nimittää, ottaa tehtäviinsä ja vapauttaa yliopiston professorit.

Jos yliopistossa ei ole kansleria, rehtori nimittää, ottaa tehtäviinsä ja vapauttaa yliopiston professorit.

17 § Rehtorit

Yliopistolla on rehtori. Yliopistolla voi olla vararehtoreita, jos johtosäännössä niin määrätään.

Rehtorin tehtävänä on:
1)johtaa yliopiston toimintaa ja päättää yliopistoa koskevista asioista, joita ei ole määrätty muun toimielimen tehtäväksi;
2)vastata yliopiston tehtävien taloudellisesta, tehokkaasta ja tuloksellisesta hoitamisesta;
3)vastata siitä, että yliopiston kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty;
4)vastata hallituksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja esittelystä;
5)vastata hallituksen päätösten täytäntöönpanosta, jos johtosäännössä ei toisin määrätä;
6)päättää ottaen huomioon 16 a §:n säännökset henkilöstön nimittämisestä, ottamisesta ja palvelussuhteen päättämisestä.

Rehtori saa ryhtyä yliopiston tehtävät huomioon ottaen laajakantoisiin toimiin vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yliopiston toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on mahdollisimman pian annettava tieto toimista.

Rehtori voi siirtää henkilöstön ottamisen tai toimivaltaansa kuuluvan muun asian yliopiston muun toimielimen tai henkilön ratkaistavaksi. Rehtorilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa yliopiston kaikkien toimielinten kokouksissa.

18 § Rehtorin valinta

Yliopistokollegio valitsee rehtorin ja mahdolliset vararehtorit enintään neljän vuoden määräajaksi. Rehtoriksi ja vararehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on asianomaisen yliopiston professori ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito.

Kuvataideakatemian, Sibelius-Akatemian ja Teatterikorkeakoulun rehtoriksi valittavalta ei kuitenkaan vaadita tohtorin tutkinnon suorittamista.

19 § Yliopiston edustaminen

Rehtori edustaa yliopistoa asiassa, joka 17 §:n nojalla kuuluu hänen tehtäviinsä. Hallitus voi edustaa yliopistoa toimivaltaansa kuuluvissa asioissa. Johtosäännössä voidaan määrätä, että rehtorilla on myös muissa asioissa oikeus edustaa yliopistoa tai että hallitus voi antaa oikeuden jäsenelleen tai muulle nimetylle henkilölle. Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden yliopiston edustamiseen.

20 § Yliopiston johdon huolellisuusvelvoite

Yliopiston hallituksen ja rehtorin on huolellisesti toimien edistettävä yliopiston etua.

21 § Hallituksen jäsenen ja rehtorin vastuu

Hallituksen jäsenen ja rehtorin on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai muita säännöksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yliopistolle. Jos vahinko on aiheutunut useamman hallituksen jäsenen menettelystä, he vastaavat korvaamisesta yhdessä.

22 § Yliopistokollegio

Yliopistossa on yliopistokollegio, johon kuuluu vähintään 30 ja enintään sata jäsentä, joilla on henkilökohtaiset varajäsenet. Yliopistokollegiossa ovat edustettuina 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät. Jokaisesta ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet yliopistokollegion koko jäsenmäärästä. Johtosäännössä määrätään yliopistokollegion jäsenmäärästä, toimikaudesta ja 15 §:n 2 momentin mukaisiin ryhmiin kuuluvien henkilöiden lukumäärästä.

Yliopistokollegion tehtävänä on:

1) valita ja erottaa rehtori tai rehtorit sekä päättää heidän työnjaostaan;
2) päättää hallituksen jäsenmäärästä sekä hallituksen ja sen jäsenten toimintakauden pituudesta;
3) valita 15 §:n 4 momentissa tarkoitetut jäsenet yliopiston hallitukseen;
4) vahvistaa 15 §:n 2 momentissa tarkoitettujen yliopistoyhteisön ryhmien valitsemat hallituksen jäsenet;
5) vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään;
6) valita yliopiston tilintarkastajat;
7) vahvistaa yliopiston tilinpäätös ja toimintakertomus sekä päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille ja rehtorille;
8) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta hallituksen jäsentä tai rehtoria vastaan sekä hallituksen jäsenen vapauttamisesta tehtävästään 62 §:n 3 momentin mukaisesti; ja
9) päättää vahingonkorvauskanteen nostamisesta tilintarkastuslain (459/2007) 51 §:n mukaisesti.

Yliopistokollegio valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

23 § Opetuksen, tutkimuksen sekä muiden toimintojen organisaatio ja hallinto

Tutkimuksen ja opetuksen järjestämistä varten yliopisto voi jakaantua tiedekuntiin tai muihin niihin rinnastettaviin yksiköihin sen mukaan kuin yliopiston johtosäännössä määrätään.

Silloin kun yliopistossa on tiedekunta, tiedekuntaa johtaa dekaani, jonka tiedekunnan monijäseninen hallintoelin valitsee. Dekaanin tulee olla asianomaisen tiedekunnan professori. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tiedekunnassa tai muussa siihen rinnastettavassa yksikössä on monijäseninen hallintoelin, jonka puheenjohtajana toimii dekaani tai muu yksikön johtaja. Hallintoelimessä tulee olla edustettuina 15 §:n 2 momentissa tarkoitetut yliopistoyhteisön ryhmät. Kustakin ryhmästä tulee olla jäseniä vähemmän kuin puolet hallintoelimen koko jäsenmäärästä. Hallintoelimen jäsenten kokonaismäärästä ja hallintoelimen tehtävistä määrätään johtosäännössä. Hallintoelimen jäsenet valitsee asianomainen yliopistoyhteisön ryhmä siten kuin johtosäännössä määrätään.

Yliopistolla voi olla myös muita kuin 1 momentissa tarkoitettuja yksiköitä. Yliopistoilla voi olla toisten yliopistojen kanssa yliopistokeskuksia tai muita yhteisiä yksiköitä ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten tai muiden julkisten taikka yksityisten yhteisöjen kanssa.

Opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten yliopistossa voi olla yksi tai useampi tutkintolautakunta tai vastaava muu toimielin. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja ja muita jäseniä, joilla kaikilla on henkilökohtainen varajäsen. Puheenjohtajan ja hänen varajäsenensä tulee olla professori. Muista jäsenistä vähintään puolet tulee olla yliopiston opettajia ja vähintään yhden opiskelija.

***

25 § Johtosäännöt ja määräykset

Johtosäännössä määrätään tarkemmin toimielinten toimivallasta ja vastuusta, tehtävistä, toimikaudesta, jäsenmäärästä, jäsenten valinnasta, henkilöstön valinnasta ja kelpoisuusvaatimuksista sekä yliopiston muusta hallinnosta, jollei näistä asioista säädetä laissa tai asetuksessa.

Yliopisto voi määrätä johtosäännöllä tai muilla määräyksillä myös muista kuin 1 momentissa mainituista sisäisistä asioistaan, jollei niistä säädetä muualla laissa tai asetuksessa.

***

4 luku Henkilöstö ja hallintokieli

***

29 § Henkilöstön palvelussuhde

Yliopiston henkilöstön palvelussuhde on virkasuhde tai työsuhde. Professorit ja muut julkista valtaa käyttävät ovat yliopistoon virkasuhteessa. Yliopiston muu henkilöstö on työsuhteessa. Viranhaltijoiden palvelussuhteiden ehtoihin sovelletaan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä virkaehtosopimuksessa sovitaan.

Työntekijöihin ja palvelussuhteen ehtoihin sovelletaan, mitä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään ja mitä työehtosopimuksessa ja työsopimuksessa sovitaan. Sen lisäksi mitä työsopimuslain (55/2001) 7 ja 8 luvussa säädetään, yliopiston tutkimus- ja opetushenkilöstöön kuuluvan työsuhdetta ei voida purkaa tai irtisanoa perusteella, johon vetoaminen loukkaisi 6 §:n mukaista tutkimuksen, taiteen ja opetuksen vapautta.

30 § Professorin tehtävät, valinta ja arvonimi

Professorin tulee harjoittaa ja ohjata tieteellistä tutkimustyötä tai taiteellista työtä, antaa siihen perustuvaa opetusta ja seurata tieteen tai taiteen kehitystä sekä osallistua alallaan yhteiskunnalliseen vuorovaikutukseen ja kansainväliseen yhteistyöhön.

Professorin virka julistetaan julkisesti haettavaksi.

Hakijoiden ja virkaan kutsuttavien kelpoisuudesta ja ansioista on ennen valintaa pyydettävä lausunto vähintään kahdelta asiantuntijalta kun henkilö valitaan virkaan tai vähintään kahden vuoden määräaikaiseen virkasuhteeseen. Asiantuntijan esteellisyyteen sovelletaan hallintolain 27-29 §:ää. Asiantuntijoiden valinnasta, toiminnasta ja tehtävästä määrätään tarvittaessa johtosäännössä.

30 a § Professorin virkaan kutsuminen

Professorin virka voidaan täyttää kutsusta haettavaksi julkistamatta silloin, kun virkaan voidaan kutsua ansioitunut henkilö tai virkaan valitaan määräajaksi. Virkaan voidaan valita kutsusta vain henkilö, joka selkeästi täyttää kelpoisuusvaatimukset.

30 b § Professorin arvonimi

Yliopiston rehtori voi tiedekunnan tai muun monijäsenisen hallintoelimen esityksestä myöntää palveluksessaan olevalle tohtorin tutkinnon suorittaneelle henkilölle oikeuden käyttää professorin arvonimeä.

***

6 luku Yliopistojen ohjaus ja rahoitus

45 § Tavoitteiden asettaminen

Opetusministeriö ja yliopistot sopivat määrävuosiksi kerrallaan yliopiston toiminnalle asetettavista koulutus- ja tiedepolitiikan kannalta keskeisistä määrällisistä ja laadullisista tavoitteista sekä niiden toteutumisen seurannasta ja arvioinnista. Yliopiston puolesta sopimuksen allekirjoittavat hallituksen puheenjohtaja ja rehtori.

Jos yliopistokohtaisia tavoitteita ei saada valtakunnallisesti tai alakohtaisesti yhteensovitetuiksi, opetusministeriö päättää määrällisistä ja laadullisista tavoitteista siltä osin kuin ne ovat yliopistolle osoitettavan rahoituksen perusteena. POIST., itsehallinnon vastainen.

46 § Valtion rahoituksen määräytymisperusteet

Opetusministeriö myöntää yliopistoille rahoitusta tässä laissa säädettyjen tehtävien toteuttamiseksi valtion talousarvioon otettavan määrärahan rajoissa. Määrärahaa korotetaan vähintään siten, että korotus vastaa yliopistojen maksamien arvonlisäverolain (1501/1993) 39 ja 40 §:ssä tarkoitettuihin koulutuspalveluihin sekä tutkimukseen liittyviin hankintoihin ja toimitilavuokriin sisältyvien arvonlisäverojen osuutta yliopistolle aiheutuneista arvonlisäverottomista kustannuksista. Korotusta tarkistetaan vähintään kahden vuoden välein viimeksi toteutuneen yliopistojen keskimääräisen arvonlisäverokertymän perusteella.

Edellisenä vuonna yliopistoille osoitettua 1 momentissa tarkoitettua talousarvion määrärahaa korotetaan kertaluonteisia eriä lukuun ottamatta vähintään yliopistoindeksin mukaista vuotuista kustannustason nousua vastaavasti. Yliopistoindeksi muodostuu yleisestä ansiotasoindeksistä, elinkustannusindeksistä sekä tukkuhintaindeksistä.

Opetusministeriö myöntää yliopistoille perusrahoitusta laskennallisin perustein POIST. ottaen huomioon toiminnan laajuus, laatu ja vaikuttavuus sekä muiden koulutuksen ja tiedepolitiikan tavoitteiden perusteella. Opetusministeriö voi myös myöntää yliopistoille tuloksellisuusrahoitusta yliopiston tuloksellisen toiminnan perusteella.

Opetusministeriö voi rahoitusta myöntäessään asettaa rahoituksen käyttämiselle ehtoja ja rajoituksia. POIST.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun yliopistoindeksin laskemisesta ja kustannustason nousun huomioon ottamisesta sekä 3 momentissa tarkoitettujen rahoitusperusteiden laskennasta ja keskinäisestä jakautumisesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. Laskennallisin perustein myönnettävän rahoituksen perusteena olevista laskentakriteereistä päättää opetusministeriö. POIST.

48 § Seuranta ja raportointi

Yliopiston tulee toimittaa opetusministeriölle sen määräämät POIST. koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin, kehittämisen, tilastoinnin ja muut seurannan ja ohjauksen edellyttämät tiedot ministeriön esittämällä tavalla.

***

50 § Rahoituksen maksatuksen keskeytys POIST.

Opetusministeriö voi määrätä tässä laissa tarkoitetun rahoituksen maksamisen keskeytettäväksi, jos:
1) on ilmeistä, ettei rahoituksen saaja enää järjestä rahoituksen perusteena olevaa toimintaa, tai rahoituksen saaja olennaisessa määrin toimii vastoin tämän lain säännöksiä; tai
2) ne perusteet, joiden mukaan rahoitus määrättyä tarkoitusta varten on myönnetty, ovat olennaisesti muuttuneet tai ne ovat olleet virheellisiä. POIST.

***

61 § Tilintarkastus

Tilintarkastajat toimittavat yliopiston tilintarkastuksen ja antavat tilintarkastuskertomuksen yliopistokollegiolle tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä.

Yliopiston tilintarkastajien on varmistuttava tilintarkastuslain (459/2007) 12 §:n mukaisesti siitä, että 60 §:n 1 momentissa tarkoitettujen yliopiston tytäryritysten tilintarkastajat ovat suorittaneet tilintarkastuksen asianmukaisesti.

***

70 § Helsingin yliopiston kansleri

Helsingin yliopistolla on kansleri. Helsingin yliopiston kansleri nimittää professorit virkaansa sen mukaan kuin 16 a §:ssä säädetään. Helsingin yliopiston kanslerin tehtävänä on edistää tieteitä ja yliopiston yhteiskunnallista vuorovaikutusta sekä valvoa yliopiston yleistä etua ja toimintaa.

Helsingin yliopiston kanslerilla on oikeus olla läsnä ja käyttää puhevaltaa valtioneuvostossa käsiteltäessä Helsingin yliopistoa koskevia asioita.

Kansleriksi valittavalta vaaditaan, että hän on toiminut ansiokkaasti tieteen, taiteen tai yliopistolaitoksen hyväksi. Kanslerin nimittämisestä ja tehtävistä määrätään tarkemmin yliopiston johtosäännössä.