http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ Opiskelijatoiminta foorumi: Viimeisimmät viestit en Wed, 10 Mar 2010 23:25:15 +0000 http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=34#post-471 Sun, 14 Hel 2010 22:13:25 +0000 Tere 471@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Karttoja sieltä, missä tapahtuu:</p> <p>Eurooppa:<br /> <a href="http://zurpolitik.com/2009/11/10/unsere-unis-eine-karte/">http://zurpolitik.com/2009/11/10/unsere-unis-eine-karte/</a></p> <p>USA:</p> <p><a href="http://studentactivism.net/2009/11/30/new-google-map-of-american-student-activism/">http://studentactivism.net/2009/11/30/new-google-map-of-american-student-activism/</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=78#post-470 Kes, 11 Mar 2009 22:59:35 +0000 Suvi 470@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Seuraavaksi Avoimet opit -opintopiirissä luetaan<br /> <strong>Henry A. Giroux‘n &#38; Peter McLarenin</strong> artikkeleita, joiden aiheena on kriittinen pedagogiikka.</p> <p>Teokseen <em>Kriittinen pedagogiikka</em> on suomennettu kuusi tekstiä, joista seuraavalle kerralle luetaan kaksi:</p> <p>• Radikaali pedagogiikka kulttuuripolitiikkana s. 29<br /> • Kirjoituksia marginaalista – Identiteetin, pedagogiikan ja vallan maantieteet s. 73</p> <p><strong>Seuraava kokoontuminen on maanantaina 16.11. klo 17 Liisankadun Star Cafessa.</strong></p> <p>Lisätietoja:<br /> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com/tapahtumat/" rel="nofollow">http://avoimetopit.wordpress.com/tapahtumat/</a></p> <p>Tervetuloo kaikki vanhat ja uudet! </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=78#post-469 Tor, 22 Lok 2009 15:58:20 +0000 Suvi 469@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p><strong>Avoimet opit -opintopiirissä </strong>luetaan seuraavaksi Theodor Adornon teksti <em>Kasvatus Auschwitzin jälkeen</em>, joka on vuonna 1966 pidetty radioesitelmä.</p> <p>Teksti on julkaistu suomeksi kirjassa <em>Mitä on valistus?</em>, joka on ladattavissa Vastapainon e-kirjana:<br /> <a href="http://www.vastapaino.fi/vp/ekirjat/valistus.pdf" rel="nofollow">http://www.vastapaino.fi/vp/ekirjat/valistus.pdf</a><br /> (Kasvatus Auschwitzin jälkeen s. 222–241)</p> <p>Kokoonnumme Liisankadun Star Cafessa ensi viikon tiistaina <strong>27.10. klo 18</strong>.</p> <p>Tervetuloo kaikille!</p> <p>t. Suvi<br /> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com/" rel="nofollow">http://avoimetopit.wordpress.com/</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=76#post-468 Kes, 14 Lok 2009 22:26:24 +0000 Milo 468@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p><a href="http://photos-f.ak.fbcdn.net/hphotos-ak-snc1/hs224.snc1/7135_150851903231_527508231_2614673_1239132_n.jpg">IMF kertoo miten asiat on</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=82#post-467 Sun, 04 Lok 2009 17:13:11 +0000 Workhorror 467@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>I LOVE MY JOB</p> <p>Jos olet tätä mieltä, älä lue eteenpäin.<br /> Muille meistä – kollegoiden kiusaamille, pomon vähättelemälle tai asiakkaiden ärsyttämille<br /> – tässä tulee ainutlaatuinen tilaisuus.</p> <p>Kutsumme sinut toteuttamaan lyhytelokuvan painajaismaisista tilanteista työpaikoilla.<br /> Elokuvan on toteuttamassa ryhmä ammattilaisia - kokemusta elokuvan teosta ei siis tarvita.</p> <p>Kyseessä on kuvataiteilijoiden Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen projekti,<br /> joka käsittelee työyhteisöjen dynamiikkaa ja sen vaikutusta työntekijöihin.</p> <p>Tämä on mahdollisuutesi ilmaista kaikki se, mitä mielessäsi on käynyt työelämäsi synkimpinä hetkinä.<br /> Unettomien öiden monologit ja kuvitellut vastaiskut ovat juuri oikeaa materiaalia tähän proijektiin.</p> <p>Takaamme osallistujille täyden anonymiteetin.</p> <p>KUINKA VOIT OSALLISTUA?<br /> - Kuvaile mieltäsi vaivaava kokemasi tilanne työpaikaltasi.<br /> - Kirjoita kuvittellinen loppu tilanteeseen – kerro, miten tilanne päättyy fantasioissasi.<br /> - Lähetä selostuksesi 11.10.2009 mennessä osoitteeseen <a href="mailto:job@workhorror.org">job@workhorror.org</a><br /> tai Kalleinen &#38; Kochta-Kalleinen, Vartiosaari, 00840 Helsinki.<br /> - Tarinoiden joukosta valitaan neljä, jotka filmatisoidaan.</p> <p>Kuvaamme tarinoiden perusteella lyhytelokuvia tammikuussa 2010.<br /> Elokuvat tulevat esille Nykytaiteen museo KIASMAan huhtikuussa 2010.</p> <p>Videoita nähtävissä täältä:<br /> <a href="http://www.workhorror.org/job_goteborg_kitchen.html" rel="nofollow">http://www.workhorror.org/job_goteborg_kitchen.html</a><br /> <a href="http://www.workhorror.org/job_goteborg_office.html" rel="nofollow">http://www.workhorror.org/job_goteborg_office.html</a><br /> <a href="http://www.workhorror.org/job_goteborg_metal.html" rel="nofollow">http://www.workhorror.org/job_goteborg_metal.html</a></p> <p>Lisätietoja:<br /> <a href="http://www.workhorror.org/helsinki.html" rel="nofollow">http://www.workhorror.org/helsinki.html</a><br /> job (at) workhorror.org </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=78#post-466 Per, 02 Lok 2009 12:41:49 +0000 Suvi 466@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p><strong>Avoimet opit -opintopiiri kokoontuu</strong> seuraavan kerran tiistaina 13.10. klo 18, paikkana Star Cafe Krunikassa (Liisankatu 14).<br /> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com/tapahtumat/" rel="nofollow">http://avoimetopit.wordpress.com/tapahtumat/</a></p> <p>Edelliselle kerralle luettiin kirjan alkuosa ja seuraavalle kerralle luetaan kirja loppuun s. 149–&gt; eli artikkelit<br /> • <em>Pidän sisartani kädestä<br /> • Feministinen ajattelu<br /> • Feministinen tutkimus<br /> • Oppimisyhteisön rakentaminen<br /> • Kieli<br /> • Luokan kohtaaminen<br /> • Eros, eroottisuus ja pedagoginen prosessi<br /> • Hurmio.<br /> </em></p> <p>Tervetuloa!<br /> - Suvi<br /> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com" rel="nofollow">http://avoimetopit.wordpress.com</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=81#post-465 Tor, 01 Lok 2009 16:13:31 +0000 Solja Kovero 465@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Hei kaikki,</p> <p>tervetuloa lukupiiriin, jossa luetaan Michel Foucault'n kirja Naissance de la biopolitique ("Biopolitiikan synty"). Lukupiiri aloitetaan ensi tiistaina 6.10. klo 17 Aleksandrian ryhmätyötilassa nro 333. Kirjan englanninnos The Birth of Biopolitics löytyy kopioituna punaisesta muovikansiosta Metsätalon kirjaston luentomateriaalien kirjahyllypaikasta (kirjaston alakerroksessa ATK-tilan C105 ja kopiointitilan C106 vieressä). Tarvittaessa sinne voidaan toimittaa myös ranskankielinen alkuteos kopioitavaksi.</p> <p>Michel Foucault (1926-1984) on ranskalainen filosofi, sosiologi ja historioitsija, joka on tutkinut ihmistieteiden historiaa ja erityisesti vallankäytön eri muotoja.</p> <p>Naissance de la biopolitique pitää sisällään Foucault'n luennot Collège de Francessa lukuvuonna 1978-1979, ja ne käsittelevät pääasiassa uusliberalistisen taloustieteen syntyä. Foucault analysoi uusliberalismia uutena hallitsemisen tapana, jossa keskeistä on ihmisen käyttäytymisen sääteleminen. Luennoissaan Foucault ei tarkastele uusliberalismia niinkään ideologiana tai teoriana vaan hän pyrkii tarkastelemaan uusliberalimismia tietynlaisena käytäntönä, hallitsemisen rationalisoinnin metodina, joka pyrkii säätelemään yhteisön elämää järjestelmällisesti. Lisäksi näissä luennoissa Foucault käsittelee ajatusta homo economicuksesta, eli tapaa tarkastella ihmistä omien intressien perusteella ohjautuvana subjektina.</p> <p>Ensimmäistä kertaa varten voi tutustua kirjan ensimmäiseen lukuun. Lisäksi kirjan lopussa on Foucault'n tekemä tiivistelmä luentokurssista, joka voi auttaa hahmottamaan aihetta kokonaisuudessaan. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=78#post-464 Kes, 23 Syy 2009 16:41:41 +0000 Suvi 464@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p><strong>Kriittisen pedagogiikan opintopiirin jatkoksi...</strong></p> <p><strong>Tervetuloa</strong> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com/">Avoimet opit</a> -opintopiiriin lukemaan ja keskustelemaan pedagogiikasta ja kasvatuksesta, koulutuksesta ja opiskelusta.</p> <p><strong>Seuraavaksi</strong> käsittelyssä on <a href="http://en.wikipedia.org/wiki/Bell_hooks">bell hooksin</a> teos <a href="http://www.kansanvalistusseura.fi/kauppa/?action=nayta&#38;ID=136">Vapauttava kasvatus</a>, josta luetaan s. 1–147 eli artikkelit <em>Osallistava pedagogiikka, Arvojen vallankumous, Muutoksen tarve, Paulo Freire, Teoria vapauttavana käytäntönä sekä Essentialismi ja kokemus</em>.</p> <p><strong>Seuraava kokoontuminen</strong> torstaina 1.10. klo 18 Kruununhaan StarCafessa (Liisankatu 14).<br /> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com/tapahtumat/">http://avoimetopit.wordpress.com/tapahtumat/</a></p> <p>Tervetuloo!<br /> - Suvi<br /> <a href="http://avoimetopit.wordpress.com/about/">http://avoimetopit.wordpress.com</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=80#post-463 Maa, 10 Elo 2009 23:05:30 +0000 Ismo 463@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Juuri nyt on meneillään uuden yliopistonlain mukaisten hallitusten nimeäminen. Erityisesti yliopistoyhteisön ulkopuolisen jäsenryhmän profiililla on luultavasti merkitystä sille minne yliopistoja tulevaisuudessa luotsataan. Opiskelijatoiminnan avulla tietoa hallitusten paikallisista liike-elämäyhteyksistä voisi uskoakseni varsin tehokkaasti levittää. Tieto olisi arvokasta erityisesti uutta tutkimusta ja opetuksen uutta profilointia ajatellen. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=34#post-462 Per, 19 Kes 2009 08:47:41 +0000 Suvi 462@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Viesti Brasiliasta 12.6.2009:</p> <p><blockquote>"<strong>Scientific Community Teargassed in Brazil</strong></p> <p>120 professors and about 1,200 students and university workers were beaten and teargassed in the main campus of the University of São Paulo in Brazil last Tuesday (June 9).</p> <p>Conflicts started after a one month strike of university workers whose employment status is being disputed due to a legal controversy over university autonomy to hire its workers without approval of state representatives. Over one thousand workers might loose their jobs.</p> <p>Workers started a strike on May 5 demanding the preservation of their jobs and other labor demands. On May 27, workers started to block the entrance of four university buildings because, according to them, university management was threatening workers who were using their legal right to strike. On June 1, administration called the military police to intervene. </p> <p>On June 4 professors joined the strike protesting police occupation of campus. on June 5, professors had a two hours meeting with management asking for a non-military solution to the labor conflict. However, common sense did not prevail and military police attacked a peaceful demonstration of students and workers yesterday (June 9). 120 professors were discussing the crisis when the meeting was interrupted by news of a police attack. A few minutes later teargas and concussion bombs exploded inside the building. </p> <p>Several of our colleagues and students were hurt. The academic community is shocked. </p> <p>We ask the support of the international scientific and academic community by demanding university management the immediate withdraw of military police from campus and the non-violent resolution of labor conflicts in the university.</p> <p>Professor Pablo Ortellado (Public Policy)<br /> Professor Rogério Monteiro de Siqueira (Geometry)<br /> Professor Jefferson Mello (Brazilian literature)<br /> Professor Thomás Haddad (Science History)<br /> Professor Carlos Gonçalves (Science History)<br /> Escola de Artes, Ciências e Humanidades<br /> Universidade de São Paulo</p> <p>Further information (in Portuguese):<br /> Associação dos Docentes da USP: <a href="www.adusp.org.br">www.adusp.org.br</a><br /> Sindicato dos Funcionários da USP: <a href="www.sintusp.org.br">www.sintusp.org.br</a></p> <p>Please send protest and concern letters to the University of São Paulo<br /> administration:</p> <p>Professor Suely Vilela<br /> Rector of the University of São Paulo<br /> E-mail: <a href="mailto:gr@usp.br">gr@usp.br</a>, <a href="mailto:suvilela@usp.br">suvilela@usp.br</a></p> <p>Professor Franco Lajolo<br /> Vice-Rector of the University of São Paulo<br /> E-mail: <a href="mailto:gvr@usp.br">gvr@usp.br</a>, <a href="mailto:fmlajolo@usp.br">fmlajolo@usp.br</a></p> <p>Professor Alberto Carlos Amadio<br /> Chief Staff of the Rector<br /> E-mail: <a href="mailto:grcg@usp.br">grcg@usp.br</a>, <a href="mailto:acamadio@usp.br"">acamadio@usp.br"</a></blockquote> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=34#post-461 Per, 19 Kes 2009 08:41:29 +0000 Suvi 461@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p><strong>Saksassa</strong> on meneillään maanlaajuinen koulutuslakko:</p> <p><a href="http://www.bildungsstreik2009.de/">http://www.bildungsstreik2009.de/</a><br /> <a href="http://bs.risiko09.de/">http://bs.risiko09.de/</a></p> <p>Hesari uutisoi keskiviikon mielenosoituksesta: <a href="http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Yli%20100000%20opiskelijaa%20marssi%20tutkintouudistusta%20vastaan%20Saksassa/1135246998584">Yli 100 000 opiskelijaa marssi tutkintouudistusta vastaan Saksassa</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=34#post-460 Kes, 17 Kes 2009 13:03:05 +0000 Kimmo Kallio 460@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Hiljaistapa on ollut. Laitan tähän yhden yliopistokamppailun UCL:sta, jossa UCL:iin kuuluvan School of Oriental and African Studies (SOAS) opiskelijat ovat vallanneet rakennuksen osoittaakseen tukensa ulkomaalaistaustaisille kampuksen siivoojille, jotka järjestäydyttyään ja neuvoteltuaan itselleen paremmat palkat ja työehdot joutuivat Britannian rajavartiolaitoksen (border control agency) ratsian kohteeksi.</p> <p>Lisää tietoa alla: </p> <p>"As some of you will be aware, students at the School of Oriental and African Studies occupied part of the School in protest at the deportation of SOAS cleaning staff. After the cleaners successfully organised and won better pay and working conditions for themselves, SOAS and the contractor who employs the cleaners, ISS, sprang a surprise "dawn attack" on the workers by the Borders Control Agency (who turned up in large numbers and wearing riot gear). Reading reports of this raid, on the most vulnerable of workers, almost made me physically sick. Using the police and immigration authorities to intimidate workers who dare to fight for better wages and working conditions feels like something belonging to the darkest moments of the Industrial Revolution, not the 21st Century."</p> <p><a href="http://www.solomonsmindfield.net/2009/06/emergency-soas-occupation-needs-you.html">http://www.solomonsmindfield.net/2009/06/emergency-soas-occupation-needs-you.html</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=79#post-459 Tor, 11 Kes 2009 15:29:16 +0000 ottoauranen 459@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Opiskelijatoiminnan lakityöryhmä antoi kannanottonsa sivistysvaliokunnalle jo toukokuun lopussa, mutta nyt innostuin kommentoimaan muutamaa kohtaa kannanotossa, kun se lähetettiin listoille uudelleen valiokunnan annettua mietintönsä. </p> <p>Työryhmä nostaa esiin monia hyviä näkemyksiä, mutta vierastan sen ajoittain käyttämää abstraktia manifestikieltä perusteluissa (tyyliin "yliopiston luonnolliset ominaisuudet"). Lisäksi minkä tahansa ulkopuolisen vaikutuksen kiroaminen on todella outoa, koska yliopistoilla on maailman sivu ollut virallisia ja epävirallisia yhteyksiä julkiseen valtaan, kansalaisyhteiskuntaan ja yrityksiin, eivätkä ne siksi ole viemäriin menneet. </p> <p>Pari yksityiskohtaisempaa kommenttia alla. </p> <p>Lakityöryhmä: </p> <p>"–Keskushallintoa tarvitaan vain infrastruktuurin ylläpitoon.<br /> –Keskushallinnolla ei tule olla määräysvaltaa yli tiedekuntien."</p> <p>Mitä työryhmälle tarkoittaa keskushallinto? </p> <p>"–Demokraattisesti valittu kolmikannan mukainen edustus tulee säilyttää kaikissa hallintoelimissä. 15 §:n 2. momentin mukaisen kolmikannan määrittelisimme uudelleen siten että se edustaa yliopiston tiedeyhteisöä, jolloin kohdassa kaksi ovat mainittuina vain muu tutkimus- ja opetushenkilökunta (kuin professorit); muun henkilöstön jättäisimme pois. Muulla henkilöstöllä on käytössään työoikeuteen perustuvat yleiset kuulemismenettelyt."</p> <p>"Demokratia ja tasa-arvoinen päätöksenteko kaikkialle ja kaikille, mutta eipä sittenkään". Ikäänkuin uudelleen määriteltyjen kolmikantaisten hallintoelinten päätökset eivät edelleenkin koskisi muuta henkilökuntaa. Miksi muulle henkilökunnalle riittää yleinen kuulemismenettely heitäkin koskevissa asioissa, jos se ei riitä akateemiselle henkilökunnalle ja opiskelijoille? Koska he eivät tutki, opeta ja opiskele, eivätkä siis niistä asioista mitään tiedä? Tällä perusteella suurin päätösvalta pitäisi antaa professoreille ja pienin opiskelijoille, ja näinhän asia olikin aikanaan Suomenkin yliopistoissa. </p> <p>"Laitosjaon tulee perustua tiede- ja oppiainejakoon, toisin sanoen sen on oltava kansainvälisen tiederakenteen kannalta järkevä. Tämä olisi hyvä saada lainsäädännön tasolle."</p> <p>Mikä on "kansainvälinen tiederakenne"? Ja mitä tarkalleen olisi saatava lainsäädännön tasolle? Toivottavasti ei se kuvausta tiederakenteesta, johon yliopistojen laitosjaon tulee perustua.</p> <p>"–Ulkopuolisen rahan tuominen yliopistoon on uhka yliopiston riippumattomuudelle. On muistettava, että ulkopuolisella rahalla on intressinsä."</p> <p>Auttaisi, jos työryhmä kertoisi, mitä se tarkoittaa ulkopuolisella rahoituksella. Onko Suomen Akatemian jakama perustutkimukseen tutkimusrahoitus uhka riippumattomuudelle? Vai ajatellaanko tässä taas yritysrahoitusta? </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=78#post-458 Kes, 20 Tou 2009 16:36:34 +0000 Solja Kovero 458@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Kesäksi aloitamme kriittisen pedagogiikan lukupiirin, jossa luemme Paolo Freiren Sorrettujen pedagogiikan. Ensimmäistä tapaamiskertaa varten voi lukea Sorrettujen pedagogiikasta Freiren esipuheen ja 1. luvun.</p> <p>Aloitamme keskiviikkona 3. kesäkuuta klo 18, paikkana Uuden ylioppilastalon A-rapun 5. kerroksen (HyVin, SitVasin ja Attacin) kerhohuoneella. Tervetuloa!<br /> (Lukupiirin yhteyshenkilö: <a href="mailto:solja.kovero@helsinki.fi">solja.kovero@helsinki.fi</a>, puh. 050-5257212.)</p> <p>Brasilialaisen Paolo Freiren (1921-1997) Sorrettujen pedagogiikka (alkuteos ilm. 1970) perustuu Freiren kokemuksiin opettajantyöstä lukutaitokampanjassa, joka oli suunnattu Brasilian köyhälle ja lukutaidottomalle maalaisväestölle 60-luvun alkupuolella. Teoreettista taustaa Freire lainailee luovasti mm. Hegeliltä, Marxilta, fenomenologiasta ja eksistentialistisen humanismin traditiosta.<br /> Freiren teksti on sujuvaa ja innostavaa, ja Sorrettujen pedagogiikka onkin päätynyt radikaalin kasvatusteorian klassikoksi.<br /> Pari otetta kirjasta:<br /> "Toivon, että seuraavat sivut välittäisivät ainakin luottamukseni ihmisiin ja uskoni ihmiseen ja sellaisen maailman luomiseen, jossa on helppo rakastaa." (Freiren esipuheesta Sorrettujen pedagogiikkan.)<br /> "Epäinhimillistyminen ei leimaa vain niitä, joilta ihmisyys on viety, vaan myös niitä (tosin toisin tavoin), jotka ovat sen vieneet. Epäinhimillistyminen on täyteen ihmisyyteen kasvun vääristymistä. Tämä vääristymäkin esiintyy historiassa, mutta se ei ole historiallinen päämäärä. Jos hyväksyisimme epäinhimillistymisen päämääräksi, se toden totta johtaisi joko kyynisyyteen tai täyteen epätoivoon. Kamppailu inhimillistymisen, työn vapauden, vieraantumisen voittamisen ja ihmisen yksilöllisyyden puolesta olisi merkityksetöntä. Taistelu on mahdollista vain siksi, että epäinhimillistyminen, vaikkakin se on historiallinen tosiasia, ei ole annettu päämäärä vaan seurausta epäoikeudenmukaisista rakenteista, jotka synnyttävät väkivaltaa sortajissa, jolloin nämä puolestaan epäinhimillistävät sorrettuja. [...] Kun pyrkimys tulla täydemmin ihmiseksi vääristyy, ennemmin tai myöhemmin epäinhimillistyminen johtaa sorretut taisteluun niitä vastaan, jotka ovat tehneet heidät vähemmän ihmisiksi. Jotta tällä taistelulla olisi merkitystä, sorrettujen ei ihmisyytensä saavuttamiseksi (ja siten sen luomiseksi) pidä ryhtyä sortajiensa sortajiksi vaan molempien ihmisyyden palauttajiksi. Tässä siis on sorrettujen suuri humanistinen ja historiallinen tehtävä: vapauttaa sekä itsensä että sortajansa." (Sorrettujen pedagogiikan 1. luvusta.) </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=77#post-457 Tii, 19 Tou 2009 09:24:43 +0000 ilari 457@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Oheisesta tapahtumasta voisi saada ainakin ideoita.</p> <p>*</p> <p>Hei!</p> <p>Mikäli ette vielä ole saaneet tietoa, niin kristillisdemokraatit<br /> järjestävät keskusteluillan eduskunnan Pikkuparlamentissa<br /> yliopistolaista 20.5.09 klo 15.00.<br /> Aiheena on "Yliopisto uudistuu - mutta<br /> miten?" Alustajina ovat KD:n Helsingin opiskelijaosaston puheenjohtaja Marika<br /> Kaksonen, HYY:n hallituksesta Anu Aarnio ja kansanedustaja Leena Rauhala.<br /> KD:ssa toivottaisiin, että paikalle saataisiin paljon ihmisiä!</p> <p>Ystävällisin terveisin Ilkka Riihimäki KD:n Helsingin opiskelijoista </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=77#post-456 Tor, 14 Tou 2009 19:47:41 +0000 ilari 456@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Perustuslakivaliokunta on päätynyt samaan kuin Opiskelijatoiminta: yliopistolaki ei<br /> nykymuodossaan saa mennä läpi!</p> <p>Erävoitto yliopistolaisille!</p> <p>Valiokunnan lausunto on merkittävä lakiesityksen etenemisen kannalta, mutta katseet on<br /> nyt suunnattava eteenpäin ja kesän yli. Surullista kyllä, perustuslainvastaisuus ei ole ennenkään estänyt kaikkien lakien läpimenoa. Keskustelun, lobbauksen ja äänen pitämisen on kannettava läpi kesäkuukausien, jotta sama viesti ulottuu Arkadianmäen kaukaisimpaankin kokoushuoneeseen: tätä lakia ei noin vain hyväksytä!</p> <p>Mitä laille tapahtuu seuraavaksi? Miten<br /> lain etenemiseen voidaan tästä eteenpäin vaikuttaa? Mitä näkökulmaa tuomme julkiseen keskusteluun? </p> <p>Kokoontuminen sekä hillittyä selkään taputtelua keskiviikkona 20.5. klo 18 alkaen Minervan ryhmätyötilassa K229. Tervetuloa mukaan kaikki uteliaat, aktiivit ja aikaisemmin mukana olleet!</p> <p>*</p> <p>Tämä ketju on tarkoitettu kokoontumisen pohjustukseksi. Keskusteltavia aiheita ja ideoita jatkosta saa heitellä vapaasti. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=76#post-455 Tii, 28 Huh 2009 21:12:07 +0000 Niklas 455@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Moi!</p> <p>Sosiaalifoorumissa viime sunnuntaina tutustuin todella vaikuttaviin, kiitettäviin ja kunniallisiin liikkeisiin ja niiden ihmisiin jotka yrittävät alentaa asumiskustannuksia Helsingissä monin keinoin. Nyt kun asumiskustannukset koskevat meitä opiskelijoitakin, olisi kiinnostavaa tietää olisiko mahdollista sisällyttää / sitoa asumisliikkeet opiskelijatoiminta.net:iin jollakin tavalla, niin että opiskelijat saavat todellakin tietää näistä liikkeistä ja pääsevät vaikuttamaan oloihinsa. Ymmärrän opiskelijatoiminnan liikkeen niin, että se on ikään kuin perusta opiskelijatoiminnalle yleensä eikä vain käsittele yliopistouudistusta. Huomatkaa linkit, niistä myös nettiadressi halvemman asumisen puolesta.</p> <p>Niklas</p> <p><a href="http://www.adressit.com/asumisen-hinta-alas">Asumisen Hinta Alas -nettiadressi</a></p> <p><a href="http://www.freewebs.com/asumisenhintaalas/">Asumisen Hinta Alas -liike</a></p> <p><a href="http://tonttivuokrat.wordpress.com/">Tonttivuokrat-liike</a></p> <p><a href="http://www.freewebs.com/sasory/">Suomen Asumisoikeusasukkaat ry SASO</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=75#post-454 Per, 24 Huh 2009 16:58:02 +0000 Maija 454@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Hei, </p> <p>Kuten toisaalla (http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=74) jo ehdottelin, olisiko mahdollista saada foorumille vielä neljäs alakategoria opintopiireistä ilmoitteluun? </p> <p>En ole aivan varma, onko moinen aivan linjassa foorumin aiemman käytön kanssa, mutta foorumi joka tapauksessa on jo olemassa, ja haluaisimme paikan, jossa voisi ilmoittaa ja keskustella uusista opintopiireistä. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=74#post-453 Per, 24 Huh 2009 16:33:07 +0000 Maija 453@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Hei,</p> <p>Tässä lyhyesti opintopiiritapamisen muistiinpanoja maanantailta. </p> <p>- Vinkkejä rahan haalintaan<br /> *Hyyn opintopiiriraha, jota voi hakea ryhmän ohjaajan palkkioihin Almu- sivuilta (maksetaan opettajan palkkioden mukaan) - <a href="https://alma.helsinki.fi/doclink/16367" rel="nofollow">https://alma.helsinki.fi/doclink/16367</a><br /> *Innovatiivisten oppimismuotojen tuki 100-500e/projekti: <a href="http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/187/" rel="nofollow">http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/187/</a><br /> *Vapaan sivistystyön liitot: <a href="http://www.vsy.fi/index.php?k=12018" rel="nofollow">http://www.vsy.fi/index.php?k=12018</a> Opintopiirirahat ovat ~ kolmen euron luokkaa/tunti, tapahtumakuluja maksetaan virallisesti ~ 18e/tunti, mutta huhu kertoo että liitoilla on yleensä liikaa rahaa, joten materiaalimaksuja, kirjaostoja yms. on helppo saada menemään läpi.l </p> <p>-Tilaongelma:<br /> *Kävi ilmi, että esimerkiksi fysiikanlaitoksen tilat ovat niin kalliita, ettei pienemmillä laitoksilla, saatika opintopiirillä ole varaa niihin. </p> <p>-Opiskelemisen tavoista:<br /> * Blogi opintopiirin yhteisenä muistiinpanoalustana<br /> * HYn tarjoama wiki: wiki.helsinki.fi<br /> * Bologna Projectia muistuttava esimerkki tutkimusyhteisöstä, Tutkimusparvi: <a href="http://tutkimusparvi.wikispaces.com/" rel="nofollow">http://tutkimusparvi.wikispaces.com/</a><br /> * Yhdessä kirjoittaminen opiskelun/tutkimisen muotona ja osuuskuntajulkaiseminen<br /> * Posterikerho, eli opitun julistaminen julisteessa. </p> <p>-Kavereiden löytäminen opintopiiriin ei tuota ongelmia jos puskaradio toimii hyvin. Toisaalta opintopiiristä ilmoittamisesta voi myös olla yllättävää riemua ja hyötyä, tälle ei vaan toistaiseksi ole tilaa missään. Tarkoituksena olisi perustaa OTn foorumille ensialkuun ketju, johon voi ilmoittaa oman opintopiirinsä ja etsiskellä opiskeluseuraa. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=16#post-452 Tii, 21 Huh 2009 10:09:23 +0000 Heta Punamaki 452@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Osaako joku kertoa, miten tuon <a href="https://dl.getdropbox.com/u/512596/artikkelivihko.pdf" rel="nofollow">https://dl.getdropbox.com/u/512596/artikkelivihko.pdf</a> -dokumentin saisi tulostettua A5-vihkomuotoon? Ja jos sitä ei saa, olisi hienoa jos joku osaava voisi taittaa sen vihkomuotoon. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=16#post-451 Per, 17 Huh 2009 23:05:04 +0000 pontus 451@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Työväen sivistys, eli mistä pamfletin julkkareissa puhuttiin:</p> <p><a href="http://vallankumous.blogsome.com/2009/04/17/tyovaen-sivistys/" rel="nofollow">http://vallankumous.blogsome.com/2009/04/17/tyovaen-sivistys/</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=73#post-450 Kes, 15 Huh 2009 14:42:19 +0000 Maija 450@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Hei, </p> <p>Toimintaviikolla perjantaina 24.4. klo 16-18 järjestetään keskustelutilaisuus yliopistomme uudesta strategiasta: </p> <p>*Yliopisto uusiksi – vaihtoehtostrategia*<br /> Minkälaisessa yliopistossa me haluamme olla? Minkälaista yhteisöllistä toimintakulttuuria me haluamme? Mitä vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa merkitsee meille? Mitä Helsingin yliopiston uusi strategia vuosille 2010-2012 sanoo tästä? Onko se myös sinun strategiasi? Haluaisitko tilalle jotain PAREMPAA? Keskustelua yliopiston arvoista ja suunnasta sekä käytännön toimista paremman yliopiston rakentamiseksi.</p> <p>Strategia löytyy osoitteesta: <a href="https://alma.helsinki.fi/download/2000000086638/helsingin%20yliopiston%20strategia%202010-2012.pdf" rel="nofollow">https://alma.helsinki.fi/download/2000000086638/helsingin%20yliopiston%20strategia%202010-2012.pdf</a></p> <p>Mikäli haluaisit alustaa joko strategiasta tai yliopiston suunnasta, ilmoittaudu vaikkapa osoitteeseen: <a href="mailto:maija.h.korhonen@helsinki.fi">maija.h.korhonen@helsinki.fi</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-449 Lau, 04 Huh 2009 14:19:16 +0000 JuhoG 449@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>En tietenkään Johan tiedä, mitä johtosäännön kohtia kannatat. Teit kuitenkin kommentteja niin isoista periaatteellisista kysymyksistä, että nähdäkseni olet kritiikkimme perusasioista ja arvokysymyksistä – ei pelkästään yksityiskohdista – eri linjoilla. Se taas herättää kysymyksen, kannattaisiko sinun lähettää kokonaan oma kommenttisi johtosäännöstä. Lisäksi itse koin kritiikkisi sävyn epärakentavaksi (viittaukset naiiviuteen, tietämättömyyteen ja "kansantasavaltaan") ja jopa johtosääntötyöryhmään osallistuneita loukkaaviksi. Näkisin myös reiluna, että jos haluat osallistua liikkeen kannanottojen muotoiluun, esiintyisit avoimesti omalla nimelläsi, kuten minäkin ja muut Opiskelijatoiminnan edustajat sekä tänne ja sähköpostilistoille kommentoineet tutkijat – tai vähintäänkin toisit yksityisessä sähköpostiviestissä nimesi esiin, ellet täällä foorumilla halua esiintyä nimellä. Kärkäs, anonyymiltä taholta tuleva kritiikki ei useinkaan saa hyvää vastaanottoa. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-448 Lau, 04 Huh 2009 14:02:30 +0000 JuhoG 448@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Ai niin, Jounille kiitos valaisevasta kampusneuvottelukuntakommentista! </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-447 Lau, 04 Huh 2009 14:01:45 +0000 johank 447@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>kommentoin julkaistuja kommentteja kolmen pykälän kohdalla ja siitä vedät johtopäätöksen, että itse muka kannatan johtosäännön kaikkia kohtia? Millaisia "perustellumpia parannusehdotuksia" minun pitäisi lähettää, nähdäkseni perustelin kritiikkini jo yllä?</p> <p>Omat kommenttini lähetin, koska mielestäni sellaisenaan kritiikki sisältää kohtia, jotka osoittavat tietämättömyyttä ja niin ollen tekevät esitetyistä huomioista vähemmän vakavasti otettavia. tällaisiin asioihin on omasta mielestäni järkevää kiinnittää huomiota, jos haluaa että kritiikki otetaan huomioon. </p> <p>"itse ainakin näen, että useimmissa tapauksissa on tärkeämpää ja pitkällä tähtäimellä järkevämpää ja tuloksellisempaa tehdä mahdollisimman monet päätökset demokraattisesti valittujen monijäsenisten elimien nojalla, vaikka se olisikin hitaampaa"</p> <p>Kuka tahansa hallinto-organisaation sisällä pidempään toiminut pystyy näkemään tämän argumentin naiiviuden. Kolmikantapäätöksenteko ei mitenkään suoraan takaa, että päätökset ovat "parempia" tai "tuloksellisempia". Yliopistossa me tutkijat, opettajat haluamme ennen kaikkea tehdä työtämme rauhassa, emme vääntää "mahdollisimman monesta asiasta" päätöstä monijäsenisessä elimessä, sillä niin tärkeää kuin demokraattinen päätöksenteko on, niin siihen käytetty aika on pois varsinaisesta työstä. Vaikutusmahdollisuuksien säilyttämistä halutaan, tärkeisiin asioihin vaikuttaminen ei missään tapauksessa saa heiketä, mutta ei kukaan kannata byrokratian maksimointia entisestään polkaisemalla kasaan uusia ja uusia kolmikantaelimiä kaikkien mahdollisten asioiden käsittelyä varten. </p> <p>luulin ja oletin, että tämä keskustelufoorumi on keskustelua varten kaikille yliopisto-toimintalaisille. hyvää jatkoa. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-446 Lau, 04 Huh 2009 12:34:37 +0000 JuhoG 446@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>En pidä keskustelun sävyä tällä hetkellä kovin rakentavana, ja ihmettelen, Johan, haluasi keskustella täällä Opiskelijatoiminnan foorumilla kritiikistä johtosääntöä kohtaan, jonka useimpia kohtia ilmeisesti kannatat. Kommenttimme perustuu tiettyihin arvoihin, joista mitä ilmeisemmin olemme sinun kanssasi eri mieltä, mutta en silti ala niitä pyydellä anteeksi. Sanon vain, että kielenkäytön analyysi ja tehokkuuden ym. johtosäännölle uusien käsitteiden kyseenalaistaminen on mielestäni tarpeellista – ei ole mitenkään selvää, mitä ne "tietenkin" tarkoittavat, kuten oletat. Niiden tulkinnasta voimme riidellä loputtomiin, mutta eikö parempi olisi, että niiden tulkinta kirjoitettaisiin sisään johtosääntöön, jotta ne olisivat selkeitä kaikille?</p> <p>Opiskelijatoiminnan käsitteet eivät minusta suoraan kuulu tähän, mutta jos haluat konkreettisemman käsityksen siitä, millaisesta demokratiasta ja autonomiasta puhutaan, kannattaisi osallistua esim. OT:n järjestämiin autonomisiin demokratiapraktikumeihin.</p> <p>Osoittamasi ongelma päätöksenteon tehokkuuden ja edustuksellisuuden välillä on tietysti todellinen, mutta itse ainakin näen, että useimmissa tapauksissa on tärkeämpää ja pitkällä tähtäimellä järkevämpää ja tuloksellisempaa tehdä mahdollisimman monet päätökset demokraattisesti valittujen monijäsenisten elimien nojalla, vaikka se olisikin hitaampaa.</p> <p>Lähetän lopullisen kommenttimme yliopisto-toiminta-listalle, jos haluat silloin lähettää perustellumpia parannusehdotuksia, laita sähköpostia: <a href="mailto:juho.grondahl@helsinki.fi">juho.grondahl@helsinki.fi</a></p> <p>Hyvää jatkoa! </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-445 Per, 03 Huh 2009 08:22:03 +0000 johank 445@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>"Uudessa johtosääntöluonnoksessa tehokkuutta ja tuloksellisuutta käytetään useissa kohdissa päälleliimattuina ideologisina sanoina."</p> <p>Perusteleppa tämä väitteesi.<br /> Omasta mielestäni Opiskelijatoiminnan retoriikassa käytetään "demokratiaa" ja "autonomiaa" useissa kohdissa päälleliimattuina ideologisina sanoina. Toistaiseksi minulle ei ole konkretisoitunut lainkaan, millaista "uutta demokratiaa" Opiskelijatoiminta ajaa ja mitä oikeastaan tarkoitetaan "autonomialla". </p> <p>"Ei myöskään ole konkretisoitu, mitä ne käytännössä yrittävät tarkoittaa missäkin kohdassa. Itse näkisin parempana, että hallintoa yritettäisiin hoitaa demokraattisesti ja tavoitteellisesti (näitä sanoja on käytetty esim. vanhassa hallinto- ja talousjohtosäännössä)." </p> <p>Hallinnon kohdalla tuloksellisuus ja tehokkuus tarkoittaa tietenkin, että hallinto hoidetaan tuloksellisesti (palvelee perustehtäviä riittävän hyvin) ja taloudellisesti (riittävän hyvä "tuotos" mahdollisimman vähillä resursseilla, jotta resurssit voidaan käyttää perustehtäviin). </p> <p>"Vanhan" byrokratian ongelmahan on usein, että hallinnon intressissä on kasvattaa omaa kokoaan, ja koska resurssit ovat aina rajalliset, on kasvavan hallinnon kustannukset pois ydintehtäviin käytettävistä resursseista. Yliopistossa hallinto on sivuseikka verrattuna tutkimukseen ja opetukseen, joten niin kauan kuin resursseista vallitsee niukkuus on hallinnon tuloksellisen, tehokkaan ja taloudellisen toteuttamisen korostaminen ehdoton parannus aikaisempaan. </p> <p>"Tuloksellisuudella ja tehokkuudella on vaarallinen kaiku, koska niillä voi perustella myös demokratian vähentämistä ja yliopistoyhteisön tutkimuksellisten ym. tavoitteiden väheksyntää taloudellisin perustein."</p> <p>Päättelyketjusi on hämärä. Miten tehokkuuden ja tuloksellisuuden edellyttäminen hallintotoimilta johtaa demokratian vähentämiseen ja tutkimustavoitteiden "väheksyntään"?</p> <p>Eikö tässä synnytetä uudenlaista uuskieltä, jossa kaikki muka potentiaalisesti demokratiaa uhkaavat sanat kielletään kokonaan? Vaarallisia sanoja tuntuvat olevan "talous", "tulos", "tehokkuus", "tuottavuus"... sanoja joilla ilmeisesti tulkitaan olevan AINOASTAAN ideologinen merkitys. Kuitenkin yliopistolla on talous, josta sen tulee huolehtia, yliopistossa syntyy tuloksia, toiminta on tehokasta tai vähemmän tehokasta jne. Kyseessä ovat arkipäivän ilmiöt.</p> <p>"Jos vaatimukset demokratiaan tyrmätään heti byrokratiana, ollaan minusta aika vaarallisella tiellä."</p> <p>Jos demokratia ymmärretään niin yksinkertaisesti, että joka tasolle ja joka asiaa käsittelemään pitää perustaa mahdollisimman paljon pakollisia edustuksellisia elimiä, olivat ne asioiden sujuvan hoitamisen kannalta järkeviä tai ei, ollaan minusta aika vaarallisella tiellä. Yksinkertainen erilaisten elinten ja edustajien määrän maksimointi ei millään tavalla takaa demokratian toimivuutta. Yliopistoperinteeseen kuuluu kollegiaalinen päätöksenteko, mutta samalla tämä on kuitenkin julkinen organisaatio jonka tehtävänä on tutkimus ja opetus ja niiden toteuttaminen. Yliopiston ydintoimintaa ei ole kansantasavallan pystyttäminen organisaation sisälle. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-444 Tor, 02 Huh 2009 13:26:12 +0000 Jouni 444@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Kampusneuvottelukunnat ovat lähinnä yliopiston kampuksella toimivien yksiköiden ja niiden yliopiston ulkopuolisten yhteistyötahojen välisiä keskustelukerhoja. Ne käsittelevät pitkälti juuri sellaisia asioita, joilla ulkopuolisten jäsenten lisäämistä yliopiston hallituksessa on perusteltu. Ilman minkäänlaista olennaista päätösvaltaa tosin.</p> <p>Keskustakampuksen neuvottelukunnan Alma-sivut näyttäisivät olevan parhaat kaikista neuvottelukunnista: <a href="https://alma.helsinki.fi/doclink/20443" rel="nofollow">https://alma.helsinki.fi/doclink/20443</a> </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=72#post-443 Tor, 02 Huh 2009 12:50:49 +0000 JuhoG 443@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Keskustelua on viime aikoina ollut enemmän sähköpostilistoilla. Lisäksi pidän äärimmäisen ymmärrettävänä, että aktiivit mieluummin käyttävät aikansa toimintaviikon suunnitteluun, johtosäännön käsittelyyn yms. kuin foorumille kirjoitteluun. Tapahtumat, kuten autonominen demokratiapraktikum, pyörivät jatkuvasti. Kannattaa tulla itse mukaan – kaikki keskustelu ei tapahdu netissä!</p> <p>Jos koet huolta siitä että liike on sammunut, kannattaisi ehkä mieluummin tulla mukaan puhaltamaan siihen lisää henkeä kuin valitella asiantilaa foorumilla. Olen omasta puolestani pahoillani, jos liikkeen tämänhetkinen toiminta (keskustelutilaisuudet demokratiasta, pamfletin julkaisu, toimintaviikon suunnittelu, johtosääntö- ja lakikommenttien valmistelu jne.) tuntuu tylsältä ja elottomalta, mutta ei kukaan joka viikko jaksa vallata rakennuksia ja muuta raflaavaa ;-) </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-442 Tor, 02 Huh 2009 12:32:34 +0000 JuhoG 442@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Vastaan työryhmän puolesta, täydentäkää muut jos haluatte:</p> <p>Kollegion vastuun lisäämisellä pyrimme demokratian lisäämiseen. Emme ole halunneet ottaa johtosääntökommentissa annettuna kaikkia uuden yliopistolain säätämiä asioita, vaan pyrimme johtosääntökritiikissä tuomaan esiin myös lakiin liittyviä ongelmia – siksikin, että laki on vielä käsittelyssä, ja ainakin sivistysvaliokunnan jäsenten mukaan he seuraavat, mitä yliopistojen johtosääntökäsittelyissä nousee esiin laista.</p> <p>Myönnän, että työryhmässä olleiden tieto kampusneuvottelukuntien toiminnasta on osin puutteellista. Halusimme kuitenkin kommentissa lähinnä esittää kysymyksen niistä osin juuri siksi, että niiden rooli tuntuu epäselvältä, ja niiden roolin pitäisi minusta olla selvästi kerrottu myös niille, jotka eivät ole käytännössä itse tutustuneet niiden toimintaan. Mutta jos kommentti mielestäsi osoittaa tietämättömyyttä, haluaisitko kertoa meille lisää kampusneuvottelukuntien toiminnasta tällä hetkellä? Siitä olisi kyllä apua.</p> <p>Uudessa johtosääntöluonnoksessa tehokkuutta ja tuloksellisuutta käytetään useissa kohdissa päälleliimattuina ideologisina sanoina. Mielestämme niiden liiallinen käyttö hämärtää yliopiston perustehtävää, tutkimusta ja opetusta. Ei myöskään ole konkretisoitu, mitä ne käytännössä yrittävät tarkoittaa missäkin kohdassa. Itse näkisin parempana, että hallintoa yritettäisiin hoitaa demokraattisesti ja tavoitteellisesti (näitä sanoja on käytetty esim. vanhassa hallinto- ja talousjohtosäännössä). Tuloksellisuudella ja tehokkuudella on vaarallinen kaiku, koska niillä voi perustella myös demokratian vähentämistä ja yliopistoyhteisön tutkimuksellisten ym. tavoitteiden väheksyntää taloudellisin perustein. Siitä olen toki samaa mieltä, että hallintotoimet tulisi hoitaa niin, että resursseja säästyy tutkimukseen ja opetukseen. Mielestäni tuo uuden johtosäännön mainittu kohta ei kuitenkaan mitenkään suoraan ilmaise pyrkivänsä siihen.</p> <p>Laitosjohtajasta sen verran, että laitos ei ole henkilökunnaltaan mitenkään suljettu. Näkisin ainakin itse mielekkäämpänä, että kansainvälinen huippuosaajakin tulisi ensin laitoksen palvelukseen tutkimaan tai opettamaan, ennen kuin hänet johtajaksi valittaisiin. Kommenttimme taustalla on se, että laitosjohtajan tulisi nauttia laitoslaisten luottamusta, mitä edistää se, jos hän tuntee laitoksen.</p> <p>Jos vaatimukset demokratiaan tyrmätään heti byrokratiana, ollaan minusta aika vaarallisella tiellä. Tokihan vallan keskittäminen aina vain pienemmälle joukolle vähentää byrokratiaa. Siinä ei kuitenkaan pidä mennä liian pitkälle. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=72#post-441 Kes, 01 Huh 2009 21:55:17 +0000 johank 441@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>tilanne ei taida muuttua miksikään, keskustelua ei tänne ole syntynyt eikä tiedotus ole juuri virkistynyt.</p> <p>en ole "piireissä" mutta ihmettelen kyllä jos väki aktivoituu joillekin toimintapäiville parin viikon sisällä kun ulospäin näyttää että tämä liike on sammunut. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-440 Tii, 31 Maa 2009 18:20:17 +0000 johank 440@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>hei,<br /> tässä kommentteja kommentteihin!<br /> Ensinnäkin useissa kohdissa esiintyvät pyrkimykset korvata hallitus kollegiolla on mielestäni mahdoton, sillä hallituksella on talousvastuu. </p> <p>useat ehdotuksista myös tuntuvat byrokratiaa lisääviltä. </p> <p>§ 15<br /> Kampusneuvottelukuntia koskevat ehdotukset teidän kannattaisi jättää kokonaan pois, sillä tuollaisenaan kommentit osoittavat lähinnä sen että kirjoittajilla ei ole mitään käsitystä neuvottelukuntien funktiosta ja toiminnasta nykyisin. </p> <p>§ 26<br /> "Emme näe tarpeellisena korostaa taloudellisuutta ja tehokkuutta yliopistoyhteisön hallinnossa. Sama koskee toimialajohtajan vastuulla olevaa yksikköä."</p> <p>Kommentti on kummallinen. Tuntuu järjenvastaiselta ajatukselta, että hallintotoimia ei haluttaisi toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti ja tehokkaasti. Juuri näinhän säästetään resursseja siihen varsinaiseen akateemiseen toimintaan eli tutkimukseen ja opetukseen! Asiaa siis tulee ehdottomasti korostaa.</p> <p>§ 29</p> <p>"Pidämme ongelmallisena mahdollisuutta rekrytoida laitoksen johtaja laitoksen henkilökunnan ulkopuolelta erityisesti laitoskokojen suurentuessa."</p> <p>Miksi se olisi ongelmallista?</p> <p>Tuntuu nurkkakuntaiselta, että halutaan estää koko mahdollisuus rekrytoida laitoksen johtaja laitoksen henkilökunnan ulkopuolelta. Tämähän estäisi mm. kaikki yritykset rekrytoida kansainvälisiä huippuosaajia laitosjohtajan tehtävään! Todennäköisyys, että laitosjohtajia käytännössä rekrytoitaisiin laitoksen ulkopuolelta on pieni, siksi minusta tämä mahdollisuus pitäisi ehdottomasti jättää auki siltä varalta, että positiivinen tilaisuus aukeaa. Ulkopuolisen hakijanhan täytyisi ehdottomasti olla erittäin hyvä (ts. tunnettu ja arvostettu henkilö ja tieteellisesti ansioitunut) jotta laitosneuvosto häntä esittäisi laitoksen johtajaksi, laitoksen "omat pojat" kun ovat aina vahvemmilla ulkopuolisiin nähden. En näe tässä mitään sellaista vaaraa, että laitoksia alettaisiin laajamittaisesti miehittää ulkopuolisilla johtajilla. </p> <p>"Johtoryhmän alaisten toimikuntien on myös oltava kolmikannan mukaisia."</p> <p>Mielestäni ei ole millään järkevällä tavalla perusteltavissa, että kaikkien mahdollisten osastolla tai vastaavalla toimivien toimikuntien olisi pakosta oltava kolmikannan mukaisia. byrokratiaa byrokratiaa... </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=65#post-439 Tii, 31 Maa 2009 12:31:16 +0000 JuhoG 439@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Laitan tännekin edellisen kokouksen satoa. Seuraava johtosääntötyöryhmän kokous on huomenna keskiviikkona 1.4. klo 17 Aleksandrian ryhmätyöhuoneessa 230. Jos paikalle ei pääse, keskusteluun voi osallistua esim. täällä tai lähettämällä kommentteja minulle (juho.grondahl@helsinki.fi), niin otan ne esille kokouksessa.</p> <p>----</p> <p>Johtosääntötyöryhmä</p> <p>24.3.2009</p> <p>§ 1</p> <p>Korvataan ehdotuksen kaksi kappaletta vanhan ehdotuksen toisella kappaleella.</p> <p>*Pidämme erityisen ongelmallisena sitä, että tuloksellisuus palvelujen toteuttamisessa korostuu yliopiston tehtävässä. Voidaanko yliopiston tehtävien yhteydessä mielekkäästi puhua palveluista? Eivätkö tutkimus ja opetus ja niiden korkea taso itsestään selvästi ole yliopiston ydintehtävä?</p> <p>§ 2</p> <p>Hyväksymme nämä päämäärät. Olemme huolestuneita siitä, että johtosääntö ei edistä niitä.</p> <p>Erityisesti olemme huolestuneita siitä, kuinka opiskelijalähtöinen oppiminen voi toteutua, kun oppiainetasoinen opiskelijaedustus poistuu.</p> <p>Yliopiston itsearviointi: on varottava arviointikoneistojen itsetarkoituksellisuutta niin, että se ei kuluta voimavaroja yliopiston päätehtävästä: tutkimuksesta, opetuksesta ja opiskelusta. Arvioinnin päämääriä ei tässä ole edes artikuloitu. Voidaan myös kysyä, mikä on yliopisto, joka arvioi toimintaansa. Katsomme, että yliopistollisen toiminnan luonteeseen sinänsä kuuluu kriittinen arviointi omaa toimintaansa kohtaan.</p> <p>§ 3</p> <p>Julkisoikeudellisen laitoksen status merkitsee, että yliopistossa käytetään julkista valtaa, jota tulee käyttää virkasuhteissa. Virkasuhteiden poistuminen on ristiriidassa julkisoikeudellisen statuksen kanssa.</p> <p>§ 4</p> <p>Minkälainen vaikutus uudella johtosäännöllä on muihin säädöksiin? Uudesta hallintojohtosäännöstä seuraa muutoksia esim. taloudelliseen, oikeusturvajohtosääntöön ja vaalijohtosääntöön. Millä aikataululla näitä uudistetaan, ja mitä muutoksia on odotettavissa? Minkälainen prosessi tämän odotetaan olevan avoimuuden ja yhdenvertaisuuden suhteen?</p> <p>§ 5</p> <p>Oppiaineet eivät kasvavilla laitoksella ole tasapuolisesti edustettuina. Joillakin oppiaineilla ei ole edustusta lainkaan. Pidämme erittäin ongelmallisena sitä, että oppiaineisiin tai laboratorioihin päätetään elimissä, jossa kaikki oppiaineet eivät ole edustettuna.</p> <p>Vrt. vanhan johtosäännön § 34, jossa laitoksen (jotka ovat tähän asti vastanneet oppiaineita) johtoryhmä päättää jakaantumisesta yksiköihin.</p> <p>§ 6</p> <p>Ei kommentteja.</p> <p>§ 7</p> <p>Ensimmäisen kappaleen viimeinen lause ehdotetaan korvattavaksi seuraavalla: ”… ja luovat yliopiston toiminnalle sellaiset edellytykset, että opetus- ja tutkimushenkilöstö voi menestyksekkäästi hoitaa yliopiston perustehtäviä.”</p> <p>Ongelmallisena pidämme sitä, että hallinto erotetaan yliopiston perustehtävistä. Ehdotuksessa asetetaan näennäisesti vastakkain opetus- ja tutkimushenkilöstön mahdollisuus osallistua päätöksentekoon ja yliopiston perustehtävien hoitaminen.</p> <p>§ 8</p> <p>Pidämme lain määräämää kollegion jäsenmäärän ylärajaa täysin riittämättömänä Helsingin yliopiston kokoiselle instituutiolle; jäseniä tulisi olla vähintään 100. Kollegion koolle on säädettävä ehdoton alaraja (vrt. opiskelijatoiminnan adressi kohta 2).</p> <p>Perusongelma on yliopistolakiehdotuksessa, ja vastustamme myös lakiehdotusta näiltä osin. Emme näe mielekkäänä sitä, että johtosääntöehdotus mukautuu lakiehdotukseen, jota ei vielä ole hyväksytty.</p> <p>*Esitämme myös Helsingin yliopiston kollegioon tasakolmikantaa muiden yliopistojen mallin mukaisesti.</p> <p>Esitämme, että kollegion kokoukset ovat avoimia ja julkisia.</p> <p>Koollekutsujien määrää tulisi laskea niin, että 1/5 jäsenistä voi kutsua kollegion koolle.</p> <p>Yliopistolakiuudistusta kritisoivassa adressissamme esitämme, että rehtorin valinta tulee siirtää kollegiolle.</p> <p>Suhteessa johtosääntöön esitämme, että rehtorin ja hallituksen tulee nauttia kollegion enemmistön luottamusta.</p> <p>Viimeinen kappale: esitämme lisäystä ”… merkittävistä yliopistoa koskevista asioista. Lisäksi kollegiolla on oikeus tehdä esityksiä hallitukselle.”</p> <p>§ 9</p> <p>Kuten lakiuudistusta koskevassa adressissa esitämme, kollegiolla tulee olla mahdollisuus vapauttaa hallitus tehtävästään.</p> <p>Pidämme harhaanjohtavana nimittää yliopiston hallitusta, jossa yli 1/3 on ulkopuolisia, ”konsistoriksi.”</p> <p>§ 10</p> <p>Toinen kappale: poistetaan ”ja talouden,” koska on ongelmallista asettaa taloudelle toiminnasta erilliset tavoitteet. (Katkelman tulee siis kuulua ”… yliopiston tavoitteiden sekä yliopiston…”)</p> <p>Kohta 5. Pidämme ongelmallisena, että arvonimenä myönnettävä professuuri rinnastuu dosenttiin, koska arvonimenä myönnetyssä professuurissa ei edellytetä akateemisia arviointikriteerejä.</p> <p>Kohta 8. Esitys laitoksen muodostamisesta tulee tehdä hallitukselle. Laitoksen lakkauttamisesta esitys tulee tehdä kollegiolle, joka käsittelyn jälkeen tekee esityksen hallitukselle.</p> <p>Kohta 9. Esitämme, että tiedekuntaneuvosto valitsee dekaanin.</p> <p>Vaihtoehto 2: ”…siten kuin hallitus päättää.”</p> <p>Millä motiivilla tiedekuntaneuvostoon tulisi hyväksyä tiedekunnan ulkopuolisia jäseniä? *Johtosääntöesitys ei rajoita tai tarkenna näiden jäsenten määrää.</p> <p>Jos tämä nähdään perustelluksi, niin esitämme, että tiedekuntaneuvosto itse eikä rehtori tekee päätöksen asiasta.</p> <p>§ 11</p> <p>Kohdat 1, 2, 3 ja 4. On kyseenalaista, että elin, jossa kaikki oppiaineet eivät ole edustettuina, tekee esityksiä oppiaineille kuuluvista keskeisistä tehtävistä: opetuksesta ja tutkimuksesta, tutkintovaatimuksista sekä opetusohjelmista, henkilöstösuunnitelmasta ja talousarviosta.</p> <p>Jotta kaikkien oppiaineiden edustus kolmikannan kaikista ryhmistä toteutuisi, esimerkiksi 15:stä oppiaineesta koostuvan humanistisen tiedekunnan laitoksella 4 laitosneuvoston olisi oltava 45-jäseninen. Laitosneuvoston maksimikoko 12 jäsentä on liian vähän suurille laitoksille, joissa professorien määrä on suurempi kuin 10.</p> <p>§ 12</p> <p>Vaihtoehto 2 ”hallitus” on parempi kuin vaihtoehto 1. Hallitustakin parempi olisi se vaihtoehto, että kollegio asettaa johtokunnan.</p> <p>Erillislaitosten johtokunnassa tulisi olla vähintään ¼ laitoksen henkilöstön valitsemia edustajia. Näiden ja opiskelijaedustajien yhteismäärä tulisi olla vähintään 1/3.</p> <p>“Jos laitoksen tehtäviin kuuluu tutkintokoulutukseen osallistuminen, on johtokunnassa myös / ainakin yksi ylioppilaskunnan nimeämä opiskelijoiden edustaja.”</p> <p>Tämä tulisi muuttaa muotoon “Jos laitoksen tehtäviin kuuluu tutkintokoulutukseen osallistuminen, on johtokunnassa ainakin yksi opiskelijoiden edustaja.”</p> <p>Opiskelijoiden toimikauden tulisi olla 2 vuotta.</p> <p>§ 13</p> <p>Luonnos on näiltä osin puutteellinen, ja tieteellisen neuvoston tehtävät jäävät epäselviksi. Miksi nykyinen tutkimuksen arviointijärjestelmä tulisi korvata tällä uudella järjestelmällä?</p> <p>Miksi neuvoston tehtävänä ei ole tukea esimerkiksi koko yliopistossa tehtävää tutkimusta ja opetusta? Miksi neuvoston tuen kohteet on valmiiksi kiinnitetty osiin hallinnosta? Miten tieteellisen vertaisarvioinnin on tarkoitus toimia?</p> <p>§ 14</p> <p>Miksi nykyinen opetustaidon arviointimenettely tulisi korvata tällä uudella elimellä, joka ei ole demokraattisesti valittu, vaan dekaanin asettama?</p> <p>On ongelmallista, että opetustaitotoimikunnan toimikausi on määrittelemätön, eikä sitä voida valita tieteenalan professoreiden, henkilöstön ja opiskelijoiden joukosta.</p> <p>Koemme myös opintoasiaintoimikunnan roolin ongelmallisena. Opetuksen kehittämisen tulee lähteä opiskelijoiden ja opettajien vuorovaikutuksesta, eikä opetusta voi suunnitella kukaan muu kuin opetusta antava opettaja itse. Opetuksen suunnittelun on perustuttava tieteenalan ja erillisten oppiaineiden asiantuntemukseen.</p> <p>Pidämme oikeusturvalautakuntaa tarpeellisena.</p> <p>§ 15</p> <p>Kampustason päätöksenteon status uudessa hallinnossa on epäselvä. Miten se suhtautuu laitoksilla ja tiedekunnassa tapahtuvaan päätöksentekoon?</p> <p>Myös neuvottelukunnan tehtävä jää epäselväksi.</p> <p>Edustuksen suhteen esitämme paluuta vanhaan muotoiluun: “Neuvottelukunnassa ovat edustettuina kukin tiedekunta, yhteistyötahot sekä alueen henkilöstö ja opiskelijat. Neuvottelukunnassa tulee olla myös ruotsinkielisen opetuksen edustaja.”</p> <p>Miksi rehtori asettaa neuvottelukunnan? Neuvottelukunta on asetettava tiedekuntaneuvoston esityksestä.</p> <p>§ 16</p> <p>Esitämme vanhan johtosäännön muotoilun säilyttämistä suuren konsistorin tehtäviä ja koollekutsumista koskien.</p> <p>”Suuren konsistorin puheenjohtajana toimii rehtori, joka kutsuu sen tarvittaessa koolle. Suuri konsistori kokoontuu myös, milloin vähintään kymmenen professoria sitä pyytää ilmoittamansa asian käsittelyä varten.”</p> <p>§ 17</p> <p>Ei kommentteja. Yksikkökokouksia tärkeämpää on oppiainetason päätöksenteko, jossa on pidettävä henkilöstön ja opiskelijoiden yhteinen kokous kerran lukukaudessa.</p> <p>§ 18</p> <p>Virkavastuun on jatkossakin oltava julkisoikeudellinen eikä rikosoikeudellinen kysymys. Kannatamme siis nykyisten virkasuhteiden säilyttämistä; vrt. lakia koskeva adressi.</p> <p>§ 19</p> <p>Mitä on tapahtunut säädökselle seuraavasta? Konsistorin jäsen voi kirjallisella aloitteella saattaa konsistorin käsiteltäväksi sen toimivaltaan kuuluvan asian. Onko uudessa johtosäännössä hallituksen jäsenillä vastaavaa oikeutta?</p> <p>§ 20</p> <p>Ei kommentteja.</p> <p>§ 21</p> <p>Ei kommenttia.</p> <p>§ 22</p> <p>Ei kommenttia.</p> <p>§ 23</p> <p>Ei kommenttia.</p> <p>Pidetään ongellisena professorin ja dosentin arvon rinnastamista. Miksi dosentuurin myöntäminen siirretään tiedekuntaneuvostolta kanslerille?</p> <p>§ 24</p> <p>Rehtorin valinnan tulee kuulee kollegiolle hallituksen sijaan.</p> <p>Eikö rehtorin tehtävä ole valvoa yliopistoa laadukasta tutkimusta tekevänä ja korkeinta opetusta antavana instituutiona, jonka toiminta ja päätökset perustuvat yliopistoyhteisön demokraattiseen tahtoon?</p> <p>Esitämme, että tehtävä muotoillaan uudelleen: ”johtaa yliopiston toimintaa ja valvoo, että yliopiston tehtävät hoidetaan vastuullisesti.”</p> <p>Vrt. myös lakiehdotusta kritisoiva adressi.</p> <p>§ 25</p> <p>Pidämme vanhan johtosäännön muotoilua parempana sillä erotuksella, että emme ota kantaa professuurivaatimukseen.</p> <p>”Vararehtorit määrää tehtäviinsä yliopiston kollegio rehtorin esityksestä. Ennen esityksen tekoa rehtori kuulee yliopistoyhteisön eri osapuolia laajasti. Kollegio voi palauttaa rehtorin esityksen ohjaavien lausumien kera uudelleen valmisteltavaksi.”</p> <p>Pidämme ongelmallisena sitä, että ruotsinkielisen rehtorin/vararehtorin on oltava professori, kun taas rehtorilta ja muilta vararehtoreilta sitä ei vaadita. Tämä johtaa mahdolliseen ristiriitaan, jos ei-professori johtaa professoria.</p> <p>§ 26</p> <p>Pidämme parempana vanhaa muotoilua, jossa hallintojohtaja vastaa yliopiston yleisen hallinnon toimivuudesta. Emme näe tarpeellisena korostaa taloudellisuutta ja tehokkuutta yliopistoyhteisön hallinnossa. Sama koskee toimialajohtajan vastuulla olevaa yksikköä.</p> <p>§ 27</p> <p>Dekaanin tehtävä muotoiltava uudelleen: ”…jonka tehtävänä on tiedekunnan johtaminen yhteistyössä tiedekunnan ja rehtorin kanssa.”</p> <p>Dekaanin tehtävänä ei tule olla rehtorin tukeminen.</p> <p>Vaihtoehto 1: ”professori tai dosentti, joka on palvelussuhteessa yliopistoon.”</p> <p>Esitämme, että vanhan johtosäännön seuraava muotoilu säilytetään: ”Dekaani voi saattaa tiedekuntaneuvoston ratkaistavaksi toimivaltaansa kuuluvan asian,joka on tiedekunnan kannalta laajakantoinen tai periaatteellisesti tärkeä.”</p> <p>HUOM! Laitoksen johtajan valintaa koskeva kysymys käsiteltävä myöhemmin valintojen yhteydessä: vaihtoehto 2!</p> <p>Varadekaanien valinta</p> <p>Vaihtoehto 2: tiedekuntaneuvosto dekaanin esityksestä</p> <p>Varadekaaniksi valittavalta vaaditaan</p> <p>Vaihtoehto 1: professori tai dosentti, joka on palvelussuhteessa yliopistoon</p> <p>§ 29</p> <p>Esitämme ensimmäisen lauseen muuttamista seuraavaan muotoon: Laitoksen johtajan tehtävänä on johtaa ja tukea laitosta.</p> <p>On erittäin ongelmallista määritellä laitosjohtajan tehtävä suhteessa dekaaniin laitoksen sijasta.</p> <p>Laitoksen johtaja vaihtoehto 1: professori tai dosentti, joka on palvelusuhteessa yliopistoon.</p> <p>Pidämme ongelmallisena mahdollisuutta rekrytoida laitoksen johtaja laitoksen henkilökunnan ulkopuolelta erityisesti laitoskokojen suurentuessa.</p> <p>Kohdat 3, 5 ja 6. Laitosneuvoston vaikutusvaltaa tulee lisätä suhteessa laitosjohtajaan.</p> <p>Kohta 7. Näin suuren päätösvallan luovuttaminen laitosjohtajalle on ongelmallista varsinkin uuden kokonaiskustannusmallin astuessa voimaan.</p> <p>Ensimmäinen kappale. Esitämme muutosta: Osasto, oppiaine tai oppiaineryhmä valitsee joukostaan kolmikannan mukaisen johtoryhmän. Tämä ryhmä valitsee keskuudestaan vastuuopettajan, joka yhteistyössä johtoryhmän kanssa vastaa oppiaineen opetuksesta… Johtoryhmän alaisten toimikuntien on myös oltava kolmikannan mukaisia.</p> <p>Tai: Laitosneuvosto nimittää laitokseen kuuluvan…</p> <p>Toinen kappale: Oppiaineen johtoryhmä tai laitosneuvosto</p> <p>HUOM! Tämän pykälän käsittely on kesken. </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=62#post-438 Tii, 24 Maa 2009 15:08:30 +0000 ulla 438@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>University of Helsinki<br /> University Communications<br /> 23.3.2009</p> <p>Discuss the University Reform in English</p> <p>Rector Thomas Wilhelmsson invites all members of the University community to discuss the ongoing University Reform in English.</p> <p>The new University Law is currently in the Finnish Parliament. Along with the new law, the University of Helsinki carries out its own reforms which are based on decisions made by the University Senate and the faculties' proposals on their internal structure.</p> <p>The rector will talk about the current situation of the law and present the draft for the new University Statutes. Most of the time is reserved for open discussion.</p> <p>You are warmly welcome!</p> <p>Time: Thu 2.4. at 4.30 pm.<br /> Place: Helsinki University Main Building, Hall 13 (3rd Floor), Fabianinkatu 33, City Centre Campus</p> <p>With kind regards</p> <p>Elina Mattila-Niemi<br /> PR &#38; Press Officer </p> http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/topic.php?id=16#post-437 Tii, 24 Maa 2009 14:29:34 +0000 pontus 437@http://opiskelijatoiminta.net/foorumi/ <p>Kuten tapahtumakalenterista näkyy, järjestämme nyt perjantaina 27.3 keskustelutilaisuuden näistä ja muista aiheista. Keskusteltavan tekstikokoelman voi noutaa paikan päältä tai tästä:<br /> <a href="https://dl.getdropbox.com/u/512596/artikkelivihko.pdf" rel="nofollow">https://dl.getdropbox.com/u/512596/artikkelivihko.pdf</a></p> <p>--</p> <p>Opiskelijatoiminta on julkaissut artikkelivihkon “Tietotyö tekee vapaaksi? Kirjoituksia yliopistokapinasta”.</p> <p>Julkaisun kunniaksi järjestämme keskustelutilaisuuden perjantaina klo 13, tapaamme penkeillä Porthanian aulassa. Tule paikalle ja hae artikkelivihko luettavaksi!</p> <p>Meitä kiinnostaa avata keskustelua mm. seuraavista kysymyksistä:</p> <p>- Mikä on yliopiston asema nykytaloudessa? Entä opiskelijoiden?<br /> - Miten tietotyön kontrollointia voi paeta?<br /> - Millaista ja miten (tieto)työläistutkimusta pitäisi nyt tehdä?<br /> - Elinkeinoelämä vaatii yliopistoa avautumaan yhteiskuntaan markkinalogiikan ehdoilla - miten yliopisto voisi “avautua” omilla ehdoillaan?<br /> - Miten laajentaa liikettä lakiteknisestä yleisemmäksi vastarinnaksi opiskelun, tutkimuksen ja elämän kontrollointia vastaan? </p>