Opiskelijatoiminta on Helsingin yliopistolla syksyllä 2008 perustettu kollektiivi. Olemme eri alojen opiskelijoita ja tutkijoita, joita yhdistää halu toimia yhteiskunnallisen muutoksen puolesta organisoitumalla itsenäisesti. Lähdemme liikkeelle konkreettisista tilanteistamme helsinkiläisinä yliopisto-opiskelijoina ja prekaareina tietotyöläisinä, mutta myös vuokra- ja osa-aikaisina työntekijöinä kaikenkirjavilla aloilla. Haluamme rakentaa ja edistää erilaisia prekaarissa asemassa eläviä ryhmiä yhdistäviä kamppailuja.

Lakko-oikeutta laajennettava

Tuemme elintarviketyöläisten lakkoa, koska asia koskee meitä kaikkia: emme halua palata työaikamääräyksissä viime vuosisadan alkuun. Normaalityöaikaa on lyhennettävä ja ylitöistä on maksettava kunnon liksat. Vaadimme työnantajaliittoa luopumaan työaikasäännösten heikennysesityksistä. Lakko-oikeuden rajoitukset EK voi tunkea lihavaan ahteriinsa.

Lakko-oikeus on liian rajoitettu jo nyt. Lakkoja julistetaan laittomiksi ja lakkosakkoja on korotettu tuntuvasti. Työministeri on siirtänyt SEL:n lakkoa kummallisin perustein, mutta työsulkua ei yritetä vastaavalla tavalla murtaa.

Mediassa vastuu työtaisteluista sysätään aina työntekijäpuolelle. Taloudellisen taantuman varjolla työntekijöitä syytetään vastuuttomuudesta. Mutta ketkä oikeastaan ovat vastuuttomia? Työnantajaliitot ja EK haluavat polkea työntekijöiden oikeuksia ehdottamalla heikennyksiä työaikaan ja väittämällä kansakunnan “kilpailukyvyn” ja hyvinvoinnin olevan vaakalaudalla, kun lakko pysäyttää tuotannon tai viennin. Tämä toiminta on vastuutonta.

Opiskelija prekaarina työläisenä

Tuemme kaikkia liittoja silloin, kun ne kamppailevat työntekijöiden työ- ja elinehtojen parantamiseksi. Naisista, nuorista, opiskelijoista, siirtolaisista ja muista prekaareista on jo nyt tehty halpatyövoimaa, jonka avulla heikennetään kaikkien työntekijöiden neuvotteluasemaa ja oikeuksia. Näin ei voi jatkua.

Työnantajat eivät saa enää käyttää opiskelijoiden heikkoa taloudellista asemaa tällaiseen. Me opiskelijat emme ole vain opiskelijoita vaan teemme opiskeluaikana töitä – koska pelkällä opintotuella ei elä. Opintotuen alhainen taso pakottaa meidät ottamaan vastaan työtä huonollakin palkalla. Siksi opiskelu kärsii, ja teemme kaikenlaisia satunnaisia töitä vuokratyöntekijöinä, osa-aikaisina ja freelancereina. Tällaiset työsuhteet tarkoittavat usein sitä, että koemme olevamme jatkuvalla koeajalla, eikä työn ja siitä riippuvan toimeentulon jatkuvuudesta ole koskaan varmuutta. Siksi meidät saadaan helposti alistumaan surkeaan palkkaan ja surkeisiin olosuhteisiin.

Taannoisessa PAMin lakossa lakkorikkureina toimivat pääasiassa keikkatöitä tekevät nuoret opiskelijat. Ei-vakituiset liittoon kuulumattomat prekaarit työntekijät repivät rahaa sieltä mistä saavat, peläten, ettei lakkoilijaa palkata uuteen työpätkään. Ammattiliiton ajamat asiat tuntuvat kaukaisilta. Vakinaisia työntekijöitä nämä ihmiset alkavat kiinnostaa vasta, kun heidät täytyy saada mukaan lakkoon. Työnantajat käyttävät tällä välin kyllä hyväksi nuorten työntekijöiden loputonta joustoa ja tietämättömyyttä.

Joskus havahdumme ammattiliiton tarpeellisuuteen vasta silloin kun huomaamme tulleemme työnantajan vedättämiksi, ja silloin tuntuu käsittämättömältä jos liitosta ei saa apua jos ei ole valmiiksi liiton jäsen. Työskentelemme usein paikoissa, joissa kukaan ei kuulu ammattiliittoon tai jos kuuluukin, meitä saatetaan pitää toissijaisena työvoimana, jota liittoon kuuluvat eivät edes yritä saada liittymään tai edes tiedostamaan oikeuksiaan. Meidät saadaan ajattelemaan, ettei liittoon kannata kuulua kun alalle ei ole jäämässä.

Perustulo kaikille – oikeus kieltäytyä surkeista työehdoista

Nykypäivän opiskelijoihin ja nuoriin iskostetaan sellaista työelämän kulttuuria johon ei kuulu kollektiivinen toiminta missään muodossa. Akateemisilta prekaareilta puuttuu vastarinnan traditio. Emme ole tottuneita lakkoilemaan, emmekä välttämättä koe, että se olisi edes mahdollista. Siksi on ensisijaisen tärkeää etsiä sellaisia lakkoilun ja kollektiivisen toiminnan muotoja, joita voidaan hyödyntää meille tutuissa tilanteissa, joissa työsuhteen jatko on jatkuvasti epävarmaa. Siksi on tärkeää vaatia perustuloa, joka antaa työntekijöille taloudellisen mahdollisuuden kieltäytyä työnantajien sanelemista surkeista työehdoista.

Liittojen on uudistuttava! EK:n päsmäröinnille ei saa antaa periksi. Liitot eivät voi kuitenkaan tyytyä vain varmistamaan vakinaisten työntekijöiden tasaista palkkakehitystä. Kehotamme ammattiliittoja kiinnittämään huomiota nykytyöläisten prekaariin asemaan. Prekaarit murtavat lakkoja, sillä he kokevat ettei heillä ole valinnanvaraa. He astuvat CV-kulttuurin työelämään, jossa työpaikka on palkinto. Liittojen tulisi kiinnostua näistä ihmisistä ja rakentaa vastarintaa työntekijöiden kilpailuttamiselle toisiaan vastaan. On saatava ihmiset ymmärtämään että työnantaja on työnostaja, ja että koulutustasosta tai työsuhteen muodosta riippumatta me olemme kaikki työläisiä.

Emme halua enää loputtomia “kompromisseja” elinkeinoelämän kanssa. Olemme täysin kyllästyneitä “kansallisen kilpailukyvyn” nimissä ajettuihin “uudistuksiin”, joilla halutaan repiä työläisten ja prekaarien selkänahasta kaikki irti. Siksi tuemme tätä lakkoa ja rakennamme yhteistyötä kaikkien niiden kesken, jotka haluavat rakentaa ja tukea uusia kamppailuja työntekijöiden oikeuksien ja paremman elämän puolesta.

Kutsumme kaikkia opiskelijoita mukaan tukemaan Suomen elintarviketyöläisten liiton SEL:n lakkoa Vastavoiman mielenosoitukseen keskiviikkona 19.5. klo 17 Hakaniementorille.

Ks. lisää Vastavoiman sivuilta

Tapahtuma facebookissa

(PDF)

SYL ja Samok järjestävät keskiviikkona 21.4. mielenosoituksen maksuttoman koulutuksen puolesta. Pelätään, että lukukausimaksut lisäisivät eriarvoisuutta opiskelijoiden välillä. Huoli on aiheellinen. Opiskelijatoiminta haluaa kuitenkin muistuttaa, ettei kaikilla ole samoja mahdollisuuksia opiskeluun nykytilanteessakaan. Mahdollisuus opiskella riippuu koko elämäntilanteesta, eivätkä opiskelijoiden taloudelliset ja yhteiskunnalliset tilanteet ole tasa-arvoisia. Taloudellinen eriarvoisuus ja monien kokema köyhyys ovat tärkeimpiä eriarvoisuuden ylläpitäjiä.

Osallistumme maksuttoman koulutuksen mielenosoitukseen omalla perustuloryhmällämme, koska uskomme, että paras tapa edistää koulutuksen tasa-arvo on kaikille sama, elämiseen riittävä ja vastikkeeton perustulo.

Tällaista perustulomallia pidetään usein radikaalina vaatimuksena. Eikö radikaalimpaa kuitenkin ole se, että sosiaaliturvajärjestelmä kontrolloi ihmisiä ja yhteisesti tuotettua vaurautta jaetaan vain harvoille? Perustulo tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että kaikille taataan oikeus tulla toimeen ja elää riippumatta siitä, mitä hän tekee tai on tekemättä.

Perustulo on iso askel kohti tasa-arvoisempaa ja oikeudenmukaisempaa maailmaa, sekä opiskelijoiden että muiden kohdalla. Tule mukaan Opiskelijatoiminnan blokkiin vaatimaan perustuloa!

Kokoonnumme Aleksanteri II:n patsaan luona keskellä Senaatintoria klo 12. Pukukoodi on vapaa, mutta suositaan mustaa, jotta tilanteen vakavuus tulisi mahdollisimman selvästi esille (jos pelkkä musta tuntuu liian hautajaismaisen vakavalta, voit liittää asuun myös hassun hatun, esimerkiksi ylioppilaslakin).

Lataa, tulosta ja levitä flaikkua: tästä!

Tapahtuma facebookissa.

Klo 07:31. Aamu saapuu Porthaniaan, bileet jatkuvat, musa ei lakkaa… Auringon paiste lupailee hyvää päivää. Väsyneet valtaajat siirtyvät uusiin haasteisiin.

Klo 03:37. Innokkaimmat ovat jo Porthaniassa odottamassa päivän opiskelijarähinän alkua. Musiikkia ja makuupusseja riittää edelleen. Autonominen vallankumouskaraoke on juuri alkanut.

Klo 01:02. Musa raikaa, tanssit jatkuu! Ja tämä on meille maksutonta! Normaalisti tämä maksais monta sataa euroa per tunti!!  Tervetuloa!

Klo 23:54. Bileet jatkuvat, samoin keskustelut! Porthania näyttää kumman erilaiselta näin yölliseen aikaan! Keskiyön keskustelupiirissä on tarkoitus tutkia tämän hetkistä tilannetta: Valtaamista! Valtaa elämäsi! Valtaa yliopistosi! Virvokkeet ja musiikki kantaa, keskustelu raikaa!

Klo 23:08. Perustulokeskustelua on käyty kolmatta tuntia, Autogestion DJ soittaa, suunnitelmia punotaan torstain opiskelijarähinää varten, tervetuloa mukaan!

Uutisointia:

• Yle: Helsingissä vallattiin yliopistorakennus
• Vartti: Yliopistorakennus vallattiin Helsingissä
• HS: Opiskelijat valtasivat Porthanian
• IS: Opiskelijat valtasivat yliopiston rakennuksen Helsingissä

Klo 22:13. Bileet ovat lähteneet käyntiin, lauteilla DJ Cybred. Käynnissä on Tonni käteen! -keskustelu, jossa puhutaan perustulosta ja toimeentulokamppailuista. Porukkaa on 100, mutta vielä mahtuu mukaan, DJ Almeyda (Autogestion Project) aloittaa keikkansa joskus 23 maissa. Ovi on avoin ja sana vapaa!

Yliopisto on meidän. Haluamme, että yliopisto on oma tilamme, jossa voimme kohdata toisiamme vapaasti ja tutkia niitä asioita joita haluamme tutkia ilman opintoaikojen rajausta ja opintopisteiden keruuvelvoitteita.

Opiskelijoilla ei ole keskustakampuksella omaa tilaa. Eikä kaupungissa ole yhteistä, maksutonta ja avointa tilaa. Miksi oma yliopistomme ei voisi olla sellainen?

Tonni käteen!

Yliopisto ei nytkään ole avoin kaikille eikä kaikilla yliopisto-opiskelijoilla ole mahdollisuutta päätoimiseen opiskeluun. Mahdollisuuksia opiskeluun säädellään jo nyt opiskelijoiden toimeentulon vastikkeellisuuden ja opiskeluajan rajaamisen kautta. Opintotuen pienuus ja vastikkeellisuus tarkoittaa sitä, että sosio-ekonominen tausta määrittää opiskelijan mahdollisuuksia: täysipäiväinen ja vapaa opiskelu on mahdollista niille, joita vanhemmat tukevat taloudellisesti. Muiden on pakko tehdä palkkatöitä ja miettiä, mitä pitäisi opiskella, jotta joskus saisi sellaista palkkaa että saisi lainat maksettua. Toimeentulon kontrolli on tehokkain kontrollin muoto, sillä ilman ruokaa ei voi opiskella. Emme halua tulevaisuudessa tonnin lukuvuosimaksua, haluamme tonnin käteen – haluamme elämiseen riittävän toimeentulon.

Pariisin kommuuni

Pariisin kommuunin vuosipäivän aattona perustamme yhdeksi illaksi ja yöksi Porthanian kommuunin. Otamme yliopiston omaksemme. Emme halua yliopistoa, joka toimii vain yhteiskunnan taloudellis-sosiaalisen eliitin koulutuspaikkana. Tieteen, tutkimuksen ja ajattelun on oltava kaikille, kaikkia varten. Kamppailemme radikaalin ajattelun ja ennakkoluulottoman tutkimuksen puolesta valtion markkinaideologista ohjausta vastaan. Kamppailemme vapaan opiskelun puolesta opiskelun rajoituksia ja talouskasvun nimissä tehtyjä määrittelyjä vastaan.

Opiskelu elämää varten!

Opiskelun ei pitäisi olla ahtautumista OPM:n kaavailemaan tilastollisen ihanteen mukaiseen muottiin. Emme halua tulla tuottaviksi kansalaisiksi valtiovallan haaveileman talouskasvun mittareilla laskettuna. Emme halua, että elämämme määritetään edellisten ikäpolvien elättämisen, viihdyttämisen ja jälkien korjaamisen kautta. Haluamme määrittää tulevaisuutemme itse.

Opiskelu nykyvaatimusten mukaisesti tekee meidät uupuneiksi, lannistuneiksi ja aloitekyvyttömiksi, ja ennen kaikkea mahdottomiin elämäntilanteisiin sopeutuviksi. Haluamme ajatella, toimia ja tehdä tiedettä itse valitsemiemme päämäärien ja arvojen hyväksi. Emme ole käskytettävissä. Emme ole palveluksessanne.

OPISKELIJAT PERUSTIVAT PORTHANIAN KOMMUUNIN

Opiskelijatoiminta-verkosto on vallannut Helsingin yliopiston Porthania-rakennuksen 17.3. klo 19 alkaen. Valtaajat juhlistavat Pariisin kommuunin vuosipäivää ja sen aatetta kaikille avoimesta koulutuksesta. Opiskelijatoiminta myös vaatii täysipäiväiseen opiskeluun riittävää perustuloa. Vapaa ja avoin koulutus ei ole mahdollinen ilman taattua toimeentuloa.

Illan aikana Porthanian kommuunissa valmistaudutaan torstain mielenosoitukseen erilaisissa työpajoissa, puhutaan perustulosta ja katsotaan poliittisia dokumentteja. Valtauksella tapahtuva toiminta on osoitus siitä, että ihmiset haluvat opiskella itseään ja toisiaan eivätkä vain elinkeinoelämää varten. Ottamalla haltuun yliopiston tiloja haluamme myös tuoda esiin, että yliopiston rakennusten tulisi olla maksutonta ja kaikille avointa tilaa, joka olisi käytettävissä kaikille oppimisesta kiinnostuneille. Näissä tiloissa tulisi myös saada itse valita mitä ja miten haluaa opiskella.

Tulostustarkka versio julisteesta

Vallankumousaatto
Helsinki juhlii vapaata opiskelua!

Keskiviikkona 17.3.2010 klo 19
Akateeminen Vuosijuhla
Kokoontuminen yliopiston päärakennuksen uuden puolen aulassa

Tule juhlistamaan vapaata opiskelua ja Pariisin kommuunin perustamisen vuosipäivää!

Varustautumista ja hyvän elämän etsimistä!
Tänään on huominen!

”En olisi koskaan uskonut pääseväni näin hyviin bileisiin yliopistolla!”

Ohjelmassa mm.
• Juhlapuheita ja humua
• Virvokkeita ja musiikkia
• Miekkariaskartelu-työpaja – Varustaudu torstain Opiskelijarähinään!
• Hattupaja (ota yo-lakkisi mukaan!)
• Yönäytöksessä eläviä kuvia barrikadeilta ja niiden takaa
• Tonni käteen! -työpaja.

Illan musiikillisesta annista huolehtii Dj Marcos Almeyda (Autogestion Project) ja Dj Cybred, joiden samettiset saundit soivat nyt tunnelmallisemmin kuin koskaan!

”Elämäni muuttui täydellisesti, kun astuin sisään Porthanian pyöröovista…”

Tule ja tuo kaverisikin!

Vastaanotto yliopiston päärakennuksen uuden puolen aulassa keskiviikkona klo 19.

Tapahtuma Facebookissa

Seuraavana päivänä Helsingissä järjestetään myös mielenosoitus maksuttoman koulutuksen puolesta

Kaksi viikkoa sitten opetusministeri Henna Virkkunen (kokoomus) säikähti yli 30 000 Facebook-mielenosoittajaa ja kiirehti vakuuttamaan, ettei hänen ministeriönsä ole esittänyt lukukausimaksuja:

- Tämmöistä ei ole vireillä. Suomalaisille tai eurooppalaisille ei ole esitetty eikä ole tulossa lukukausimaksuja, Henna Virkkunen totesi toimittajatapaamisessa Helsingissä tänään [17.2].

Nyt saman ministeriön työryhmä kuitenkin esittää kaikille opiskelijoille tuhannen euron lukuvuosimaksua:

Opiskelijat valmistuisivat nopeammin, jos he maksaisivat esimerkiksi tuhannen euron suuruisen opintomaksun joka lukuvuosi. Näin ehdottaa opetusministeriön työryhmä, joka pohtii korkeakouluopintojen nopeuttamista. Samalla valtion takaaman opintolainan ylärajaa nostettaisiin lukukausimaksun verran.

Maksut tuottaisivat nykyisillä opiskelijamäärillä noin 250 miljoonaa euroa yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen rahoitukseen. Sillä voitaisiin esimerkiksi palkata lisää opettajia.

Kaikille opiskelijoille yhtenäinen lukukausimaksu on vain yksi työryhmän vaihtoehtoisista ehdotuksista.

Maksujen lisäksi työryhmässä esillä on ollut maksuttoman opinto-oikeuden rajaaminen yhteen ylempään korkeakoulututkintoon eli 12 lukukauteen. Myös koulutusseteliä ja tulosidonnaista valtionlainojen mallia on mietitty.

Esitykset on määrä luovuttaa opetusministerille 18. maaliskuuta.

Ministeriön työryhmä: Kaikille opiskelijoille tonnin lukuvuosimaksu (HS)