Opiskelijatoiminnan Perustulo-opintopiiri starttasi viime viikolla. Seuraava kokoontuminen on ensi torstaina 14.1. klo 16 Porthanian aulassa, naulakkojen ja peilin luona olevilla sohvilla.

Ensi kerralle luettavaksi materiaaliksi sovittiin Vihreiden perustulomalli ja SKP:n perusturva-aloite.

Vihreiden perustulomalli

SKP:n perusturva-aloite

Tervetuloa mukaan!
Samankaltaisia kirjoituksia:

• Perustulopiiri
• Perustulopiiri
• Muistiinpanoja perustulopiiristä

Opiskelijatoiminnan keskustelutilaisuudessa 17.11.2009 puhuttiin opiskelijoiden köyhyydestä, toimeentulosta ja kontrolloinnista Kerrattiin opetusministeriön opintotukityöryhmän opintotukiuudistusesityksen pääkohdat, tällä hetkellä:

Menossa on kansainvälinen toimintaviikko, Itävallassa ja Saksassa paljon valtauksia ja mielenosoituksia. Kaliforniassa on valtauksia ja lakkoilua.

1. KESKUSTELU: TOIMEENTULO JA KONTROLLI

Ovatko opiskelijat jotenkin erityisasemassa? “Poikkeuksista” puhuminen on epäilyttävää, koska nykyään valta toimii poikkeusten kautta ja yksilöimällä kohteensa. Pitäisi tutkia, mikä opiskelijoiden “erityisyydessä” on yleistä. Vallan vastustaminen onnistuu yhteisen eikä erityisen/ eriytymisen kautta.

Opintotukiuudistukseen liittyy kaksi voimakasta kontrollimuotoa:

1. velan lisääminen
2. “kannustaminen” palkkatöihin (eli pakottaminen mihin tahansa työhön millä tahansa ehdoilla)

Tiivistettynä uudistuksen sanoma on, että opiskelijoista on tehtävä yksityisyrittäjiä, jotka ottavat korkeita riskejä (esim. “sijoittavat inhimilliseen pääomaansa rahoittamalla opiskelunsa lainalla” tjsp.) ja kantavat niiden seuraukset.

Talouden finanssivetoistumisesta näyttää nyt seuraavan yritys muuttaa sosiaaliturvaa finanssitalouden “logiikan” mukaiseksi, eli velan (ja riskien) kautta toimivaksi. (Vrt. lisäksi finanssitaloudessa työntekijöitä usutetaan hankkimaan osakkeita, jotta he antaisivat itse itselleen potkut, jotta heidän osakkeidensa arvo nousisi; vastaavasti palkkojen alentaminen on yleisesti eduksi niille, joilla on lainaa, koska silloin korkotaso pysyy hyvänä lainan kannalta…)

Johtopäätöksiä:

1. on vastustettava velkaannuttamistendenssiä
2. … sekä ihmisten eriyttämistä, erottamista ja lokeroimista
3. on vaadittava perustuloa: se on myönteinen vaatimus, joka helpottaisi ihmisten elämää suoraan sekä vähentäisi kontrollia

2. KESKUSTELU: OPISKELIJOIDEN TOIMEENTULOTILANNE

Taustaksi HYY:n teettämä selvitys opiskelijoiden tilanteesta: http://www.hyy.helsinki.fi/suomi/150/doc/1049/. Selvityksen tuloksia: opiskelijoiden tuloerot ovat kasvaneet, samoin sukupuolten väliset tuloerot. Noin puolet opiskelijoista tekevät palkkatyötä, koska heidän on pakko. Ongelmat keskittyvät eikä lainan nostaminen helpota. Eniten ongelmia on niillä opiskelijoilla joilla on lapsia.

Mikä on opiskelijoiden asema työmarkkinoilla? – Aiheesta pitäisi tehdä valtakunnallinen selvitys.

Opintotukea täytyy rakentaa perustulon suuntaan. Tässä projektissa ylioppilaskunnat ovat mahdollisia toimijoita, mutta esim. HYY tuskin lähtee mukaan ilman valtakunnallista liittoa ja/tai muualta tulevaa painetta (Jyväskylä anyone?).

Miltä kenttä näyttää perustulokamppailun suhteen? Esim. ay-liike vaikuttaa vastustavan perustuloa ja pitävän sitä vaarana, joka tappaa järjestäytymisen. Olennainen kamppailu käydään siitä, mitä perustulo tarkoittaa ja mitä se sisältää: on osoitettava oikeistolaisten perustulomallien ongelmat ja vaadittava riittävän suuruista (~800 e) kaikille maksettavaa vastikkeetonta tuloa.

Jotta projekti saadaan käyntiin, on räjäytettävä hallitseva eriyttämisen logiikka.

3. KESKUSTELU: KÖYHYYS JA JATKOTOIMET

Käytiin läpi kokemuksia köyhyydestä ja sen häpeällisyydestä. Monet eivät tajua olevansa köyhiä, vaikka elävät köyhyysrajan alapuolella. Toiset tajuavat viimeistään silloin, kun eivät pysty osallistumaan sosiaalisesti koska ei ole rahaa (käydä leffassa, kahvilla, baarissa jne.) tai ei pysty ostamaan uutta tyynyä/kattilaa/pyykinkuivaustelinettä jne.

Köyhyyskeskustelua hallitsee harha väliaikaisuudesta: “Olen köyhä, mutta sehän muuttuu kun valmistun maisteriksi…” “Olen köyhä, mutta se johtuu siitä että olen sairas, kyllä se sitten kun…” Ongelma: nykyään elämme jatkuvasti “välitiloissa”, ja työmarkkinat tuskin muuttuvat nykyistä varmemmiksi, vaikka valmistuisimme ja tervehtyisimme jne.

Kaksi näkökulmaa toimintaan:
1. opiskelijat ovat köyhiä – toiminta lähtee köyhyyden ja puutteen kokemuksesta
2. opiskelijat osallistuvat yhteiskunnalliseen tuotantoon – toiminta lähtee vaatimuksesta päästä osalliseksi tuotannon synnyttämästä vauraudesta (“luksusta kaikille”)

Opiskelijoiden elämää määrittää puutteen lisäksi kokemus kiireestä, kilpailusta ja köyhyydestä turvaverkkojen puutteena.

Olennaista on muistaa köyhyyden määritelmä: köyhyys määrittyy suhteessa kulloiseenkin yhteiskuntaan ja sen täysivaltaiseen jäsenyyteen. Ei siis ole kyse vain siitä, että haluamme tietyn määrän euroja jotka voimme törsätä kulutukseen.

YHTEENVETONA: Opintotukiuudistus on niin älytön, että sitä voivat kannattaa lähinnä idelogisesti oikeistolaiset. Tässä on mahdollisuus uuteen joukkomobilisaatioon – ja se kannattaa tehdä vähintään samalla volyymilla kuin viime keväänä.Samankaltaisia kirjoituksia:

• Keskustelu toimeentulosta jatkuu
• Keskustelua toimeentulosta, köyhyydestä ja kontrolloinnista
• Toimeentulo, köyhyys ja kontrollointi: keskustelutilaisuus

Kokouksessa päätettiin alkaa välittömästi valmistelemaan suunniteltuja toimenpiteitä – kuulemistilaisuutta, adressia, mielenosoitusta ja lakkoa. Lisäksi päätettiin perustaa työryhmät hiomaan tavoitteita ja yliopistolain vastamainoksia. Työryhmät aloittavat työnsä viikon sisällä.

“Muodollisten vaikutusmahdollisuuksien kautta kaikki on jo tehty, mutta lakia viedään läpi siitä huolimatta. Nyt pitää saada aikaiseksi painetta ruohonjuuritasolta!” kommentoi kokousta järjestämässä ollut suomen kielen ja teoreettisen filosofian opiskelija Mikko Lindström.

“Lisää autonomiaa ja vahvempia yhteiskuntasuhteita”

Uusi yliopistolaki lupaa autonomiaa ja vahvempia yhteiskuntasuhteita. “Yliopistolain kieli muistuttaa orwellilaista kielenkäyttöä”, kommentoi puheessaan professori Paavo Uusitalo.

Sisällöltään Opetusministeriön korulauseet tarkoittavat elinkeinoelämän kireää talutusnuoraa. Opiskelijatoiminnan avauspuheessa esitettiin toinen näkökulma autonomiasta. “Tarvitaan vastarintaa, joka keksii uusia “rönsyilyn” ja “tuhlailun” mahdollisuuksia: on luotava mahdollisuuksia myös taloudellisessa mielessä tarpeettomalle ja käyttökelvottomalle tiedontuotannolle. Mahdollisuuksia määrittää itse omat ongelmamme, tutkimuksen aiheemme ja kinnostuksen kohteemme.”

“Taistellaan toimeentulosta ja paskaa elämää vastaan, eikä instituution puolesta!”, kommentoi opiskelija Viljami Vaskonen Jyväskylän yliopistosta.

Keskustelu jatkui puolitoista tuntia yli tavoiteajan. Kokous päättyi virallisesti kello 17.35.

(Oikaisu: Orwellilainen kielenkäyttö meni vahingossa Jukka Kekkosen suuhun, vaikka tästä puhuikin Paavo Uusitalo.)Samankaltaisia kirjoituksia:

• HS:n Vieraskynä 2.3.2009
• OT radiossa
• Banderollitalkoot

- suurin taustatekijä on “kaupan vapauttamiseen” ja markkinoiden avaamiseen tähtäävä GATS-sopimus (1995)
- 1990-luvun lopussa EU kehitti Lissabonin strategian ja Bolognan prosessin: edellisen päätavoitteena on tehdä EU:sta maailman kilpailukykyisin tietopohjainen talousalue vuoteen 2015 mennessä, jälkimmäinen muokkaa ja yhdenmukaistaa eurooppalaista koulutusaluetta
- Suomessa: tavoite tehdä suomalaisesta koulutusjärjestelmästä kansainvälisesti kilpailukykyinen
- taustalla myös UPJ ym. reformit, joiden kohdalta taistelu on jo hävitty

Lain ydinpointteja

- avainkäsitteet KILPAILUKYKY ja AUTONOMIA
- autonomia tarkoittaa taloudellista autonomiaa: yliopisto voi uuden lain mukaan mm. harrastaa liiketoimintaa, kaupallistaa toimintaansa, ottaa lainaa ja mennä konkurssiin
- valtaa keskitetään yliopistojen sisällä, esim. rehtorista tulee käytännössä yliopisto oy:n toimitusjohtaja; hierarkioista tulee tiiviimpiä ja vastuuta keskitetään yksittäisille henkilöille
- yliopistot muutetaan joko yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi (Aalto-korkeakoulu & Tampereen Teknillinen) tai julkisoikeudellisiksi laitoksiksi (loput Suomen yliopistoista)
- säätiöyliopiston hallituksessa istuvat suoraan rahoittajat + valtion nimittämät henkilöt
- julkisoikeudellisen yliopiston hallituksen jäsenistä puolet tulee yliopiston ulkopuolelta (kollegio valitsee ne); myös hallituksen puheenjohtaja on yliopiston ulkopuolinen
- uuden lain luonnoksessa ei enää lue, että tutkimustulosten täytyy olla vapaita (!)

Mahdollisia seurauksia

- yleisesti: kontrollin lisääntyminen, yliopiston kaupallistaminen, kaiken nopeuttaminen ja tehostaminen
- yksi konkreettinen seuraus opiskelijoiden kannalta: lain myötä opetusministeriö, valtionvarainministeriö ja yliopiston sisäiset hallintakoneistot saattavat painostaa lukukausimaksujen asettamisen puolesta
- yliopistot tulevat luultavasti jakautumaan USA:n malliin A- ja B-luokan paikkoihin, eli tutkimusta tekeviin huippuyksiköihin ja toisaalta koulutettua massaa tuottaviin tehtaisiin
- Jussi Vähämäki yliopiston muutoksesta yleensä: käynnissä on EU:n tasolla “kiinalainen reformi”, joka tarkoittaa byrokraattista suunnittelu-utopismia, koulutuksen alueelle vietyä yritysrationaalisuutta, yliopiston johtamista taloustieteen logiikalla sekä autonomian ja yksilön halveksumista
- reformin seurauksena yliopisto avataan yrityslogiikalle, opiskelijoiden osallistumista halveksitaan, tutkimus tavaramuotoistetaan ja tietoon suhtaudutaan entistä enemmän
välinearvona
- tämä tarkoittaa, että varsinainen oppiminen ulkoistetaan ja opiskelijat punkkimaistetaan ja prekarisoidaan toisiaan vastaan kilpaileviksi kyräilijöiksi, joilla ei ole kykyä tai aikaa omaehtoiseen ajatteluun

Konkreettisia ongelmakohtia laista

1. uudistus vaikuttaa johtamiskulttuuriin suoraan: hierarkioita tehostetaan ja valtaa keskitetään erityisille vastuuhenkilöille (koska “joukko ei voi kantaa vastuuta”)
2. yliopistodemokratia vähenee, kun opiskelijoita ja henkilökuntaa kuullaan entistä vähemmän ja hallituksesta puolet (+ pj) tulee yliopiston ulkopuolelta
3. laki antaa yliopistoille mahdollisuuden määrätä lukukausimaksut (jotka ovat jo nyt tulossa “kokeiluluonteisesti” EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille)
4. tutkimustulosten vapaus vaarantuu, kun laki ei enää suoraan edellytä sitä

Mitä me voimme tehdä

- muutokset yliopistolakiin tapahtuvat eduskunnassa, jonne laki menee keväällä, mutta paine eduskuntaan tulee muualta
- vrt. Kroatia, jossa äskettäin kaadettiin vastaava laki
- kannattaa tarttua siihen, että argumentit lain takana ovat melko heikkoja ja että Suomessa ollaan “vapaaehtoisesti” menossa yliopistomuutoksen suhteen paljon pitemmälle kuin muissa maissa (EU ei siis edellytä näin radikaalia yo-lakia)
- kannattaa liittoutua henkilökunnan kanssa, koska sitä vituttaa kohtalaisesti
- voitaisiin esim. helmikuussa kutsua koolle jonkinlainen “yliopiston yleiskokous”, joka toisi yhteen lakia vastustavia tahoja; kokoukseen kutsuttaisiin opiskelijat ja henkilökunta; vaatisi paljon valmistelutöitä
- aidon autonomian tavoittelu: esim. lukukauden mittainen opiskelijalakko, jonka aikana järjestettäisiin autonomista opintotoimintaaSamankaltaisia kirjoituksia:

• Mielenilmaukset uutta yliopistolakia vastaan käynnistyivät ympäri Suomea
• Opiskelijatoiminnan lakityöryhmän kannanotto
• Joensuun yliopistolaisten yleiskokous 11.2.