We won't pay for their crisis!
Kaliforniassa yliopistoväki on noussut vastustamaan talouskriisin maksattamista heillä lukukausimaksujen korotusten, lomautusten ja irtisanomisten muodossa. Saimme UC Berkeleyssä, Pohjois-Kaliforniassa työskentelevältä suomalaiselta jatko-opiskelijalta raportin 24. syyskuuta järjestetystä ulosmarssista.
“Ulosmarssiin yhtyivät ammattiliitot ja opiskelijajärjestöt ympäri UC-järjestelmää. Suurimmalla kampuksella Berkeleyssä mielenosoitukseen osallistui noin 5 000 ihmistä, Los Angelesissä 700 ja San Diegossa 500. Berkeleyssä lakkoringit saartoivat opetustiloja, ja muut kuin opetushenkilökuntaan kuuluvat työntekijät pitivät päivän mittaisen protestilakon.”
Kalifornian valtionyliopisto marssi ulos
University of Californian henkilökunta ja opiskelijat marssivat ulos 24. syyskuuta protestina lomautuksia, irtisanomisia ja lukukausimaksujen korotuksia vastaan. Julkisena valtionyliopistona UC-järjestelmä saa osansa säästötoimenpiteistä, joilla Kalifornian osavaltio koettaa suitsia 26 miljardin dollarin budjettivajettaan.
Säästöt kohdistuvat kaikkiin UC-järjestelmä kymmeneen kampukseen, opiskelijoihi ja henkilökuntaan. Opetusryhmäkokoja aiotaan nostaa, pienimpiä kursseja karsia ja esimerkiksi kirjastojen aukioloaikoja rajoittaa. Uuden henkilökunnan palkkaamista on vähennetty, ja muutaman viikon lomautukset uhkaavat kaikkia yliopistojärjestelmän 188 000 työntekijää. Lukukausimaksujen korottaminen ja osavaltion ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän nostaminen uhkaavat kalifornialaisopiskelijoita. Osavaltion tuen ansiosta lukuvuosimaksu on UC Berkeleyssä noin 9 000 dollaria kalifornialaiselle opiskelijalle (ilman asumiskustannuksia, ruokaa ja kirjoja). Muista osavaltioista ja ulkomailta tulevat opiskelijat maksavat noin 30 000 dollaria. Maksuja aiotaan nyt korottaa 32 %.
Yliopiston johto perustelee laajoja muutoksia säästötoimilla. Opiskelijat ja henkilökunta pitävät säästöjä pelkkänä tekosyynä, jonka nimissä ajetaan läpi muutoksia, jotka lopulta avaavat tien järjestelmän vaiheittaiselle yksityistämiselle. Talouskriisin sijasta ulosmarssijat syyttävät yliopistojohtoa arvokriisistä, jossa vaarantuu yliopistojärjestelmän päätehtävä, huippuluokan korkeakoulutuksen pitäminen kaikien kalifornialaisten ulottuvilla. Lukukausimaksut ovat kohonneet vuosikymmenessä 250 %.
University of Californian vuotuinen budjetti on noin 20 miljardia dollaria (vertailun vuoksi: Helsingin yliopiston budjetti on 600 miljoonaa euroa). Lukukausimaksut kattavat budjetista 2,5 miljardia. Valtaosa yliopistojärjestelmän rahoituksesta tulee ulkopuolisilta tahoilta ja rahastoista. Osavaltio rahoittaa budjetista noin kolme miljardia, mutta noin 600 miljoonan dollarin leikkaus pudottaa osavaltion rahoituksen 2,4 miljardiin. Ulosmarssijat eivät usko yliopiston johdon selityksiä rajujen muutosten tarpeellisuudesta, sillä UC-järjestelmän budjetti pienenee ainoastaan noin 3,5 %.
Ulosmarssiin yhtyivät ammattiliitot ja opiskelijajärjestöt ympäri UC-järjestelmää. Suurimmalla kampuksella Berkeleyssä mielenosoitukseen osallistui noin 5 000 ihmistä, Los Angelesissä 700 ja San Diegossa 500. Berkeleyssä lakkoringit saartoivat opetustiloja, ja muut kuin opetushenkilökuntaan kuuluvat työntekijät pitivät päivänmittaisen protestilakon. Osa opettajista eivät voinut tiukkojen työehtosopimusten takia (potkujen uhalla) perua luentojaan, mutta kokoontumisia siirrettiin sympatiasyistä kampuksen ulkopuolelle. Marssien lisäksi mielenosoittajat valtasivat muutaman tunnin ajaksi risteyksen kampuksen vierestä. University of California on yksi Kalifornian kolmesta valtionyliopistojärjestelmästä. Tuleviin mielenilmauksiin koetetaan saada mukaan myös kaksi muuta, eli kaikki California State Universityn 23 kampusta sekä 110 California Community Collegea.
Lakkoringit tukkivat kampuksen keskeisimmät sisääntuloväylät. Ohi ajavat autoilijat tukivat mielenosoittajia soittamalla torvea.
Osavaltion tukema julkinen korkeakoulutus on Kaliforniassa – toistaiseksi – myös työväen ja keskiluokan ulottuvilla.
Budjettileikkaukset eivät johdu University of Californiasta (joka tuottaa voittoa), vaan syynä on osavaltion budjettivaje.
Yliopistojärjestelmän johdon sekä tiettyjen alojen (kauppa- ja oikeustieteiden) professorien jatkuvasti nousevat palkkiot herättävät närää.
Kampuksen ilmoitustaulut, ovet, rappuset ja näkyvimmillä paikoilla olevien rakennusten ikkunat oli valjastettu ulosmarssin käyttöön jo päiviä etukäteen.
Upper Sproul Plazalla pidetty kokoontuminen huipentui marssiksi kaupungin läpi. Kärkijoukko saa viime hetken ohjeet muun muassa toimittajille ja poliisille puhumisesta.
UC:n säästötoimet ovat looginen seuraus osavaltiolta saadun perusrahoituksen vähenemisestä, sillä paljon ulkopuolista tutkimusrahaa saavan yliopiston talous toimii juuri noin. Perusrahoituksen aukkoja kun ei voi paikata ulkopuolisella rahoituksella, vaan ulkopuoliset rahoittajat sallivat rahojensa käytön edelleen vain alkuperäiseen tarkoitukseen. Tästä syystä ulkopuolisella rahoituksella työskentelevän tutkijan asema voikin taloudellisesti huonoina aikoina olla eläkevirassa olevaa professoria turvatumpi.
Luca Trevisan kirjoitti ongelman todellisesta syystä jo kesällä:
“To external observers, it may seem incomprehensible that California, which remains a very rich state, cannot afford to take care of its students, its sick, its roads, its burning homes, and so on. The culprit is Proposition 13, which I see as a reduction ad absurdum showing that direct democracy does not work. Proposition 13 made property taxes work like TCP/IP: they can be reduced arbitrarily when property values go down, but can only go up very slowly when property values go up; in addition, it makes it all but impossible to raise income taxes.”
Varsin hyvä ja suorasanainen analyysi yliopistosta ja markkinalogiikasta:
Wendy Brownin puhe Save the University -konferenssissa Berkeleyssä. http://www.youtube.com/watch?v=aR4xYBGdQgw