Ilmaa kevyempi perustuslaki? -tempaus

Sivistysvaliokunta jätti eilen mietintönsä uudesta yliopistolaista. Mietintö tuskin
noudattaa edes perustuslakivaliokunnan lausunnon kirjainta, sivuuttaen sen kriittisen
hengen. Perustuslakivaliokunta kiinnitti huomiota lukuisiin vakaviin ongelmiin
hallituksen lakiesityksessä. Sivistysvaliokunta suhtautui kuitenkin valitettavan
kritiikittömästi hallituksen esitykseen huomioiden perustuslakivaliokunnan lausunnosta
vain sen vähimmäismäärän, jotta laki voidaan käsitellä tavallisessa
lainsäätämisjärjestyksessä.

Järjestimme torstaina 11. 6. klo 14.30 alkaen Eduskunnan portailla ”Ilmaa kevyempi
perustuslaki?” -tempauksen, jonne olimme kutsuneet klo 15 sivistysvaliokunnan jäsenet
sekä muita kansanedustajia keskustelemaan valiokunnan mietinnöstä.

Rahoitus
Lakiehdotuksen mukainen rahoitusmalli ei tarkoita ”itsenäistä taloudellista asemaa”.
Opetusministeriöllä on edelleen mahdollisuus päättää yksipuolisesti yliopistojen
määrällisistä ja laadullisista tavoitteista. Sivistysvaliokunnan muutokset
rahoitusohjaukseen ovat kosmeettisia eivätkä huomioi perustuslakivaliokunnan
tosiasiallista kritiikkiä.

Konkursseilla eroon maakuntayliopistoista?
Erillisellä poikkeuksella konkurssilakiin yliopistoista ollaan tekemässä
konkurssikelpoisia. Tämä on ristiriidassa perustuslain säätämän yliopiston itsehallinnon
kanssa. Miksi tällaista muutosta halutaan? Onko konkurssilain muutoksella tarkoitus
karsia maakuntayliopistojen määrää?

Opintojen maksullisuus
Olemme pettyneitä siihen, ettei sivistysvaliokunta ole poistanut laista
maksullisuuskokeilua mahdollistavaa pykälää. Kokeilu syrjii EU- ja ETA-maiden
ulkopuolisia opiskelijoita ja on ristiriidassa perustuslain turvaaman yhtäläisen
kouluttautumisoikeuden kanssa. Lisäksi se rikkoo perusoikeuksiin kuuluvaa
yhdenvertaisuutta vastaan.

Hallinto
Sivistysvaliokunta suhtautuu lausunnossaan täysin kritiikittömästi laissa esitettyyn
johtajavetoiseen hallintomalliin. Jo nykyisen lain johtajavetoisuus on tuottanut vakavia
ongelmia. Tällainen malli ei sovi yliopistoon, koska se on ristiriidassa tieteen vapaan
luonteen kanssa. Hallinnollinen luottamussuhde on laissa väärin päin. Lakiesityksessä
esimerkiksi hallituksen ja rehtorin ei tarvitse nauttia yliopistoyhteisöä edustavan
kollegion luottamusta. Lisäksi kollegion koko on edelleen liian pieni edustamaan
tiedeyhteisöä tasapuolisesti etenkin suurimmissa yliopistoissa.
Perustuslakivaliokunta vaati hallituksen ulkopuolisten jäsenten enemmistön poistamista,
jotta laki ei olisi ristiriidassa perustuslain kanssa ja se voitaisiin säätää normaalissa
lainsäätämisjärjestyksessä. Sivistysvaliokunta on toteuttanut tämän niin niukasti kuin
mahdollista, mutta mahdollistaen samalla jopa kokonaan ulkopuolisista jäsenistä koostuvan
hallituksen.

Virkasuhteet
Mietintö ohittaa myös suosituksen virkasuhteiden säilyttämisestä yliopistoilla. Virat
ovat riippumattomuuden edellytys. Tutkimus- ja opetushenkilökunta käyttävät työssään
julkista valtaa, minkä useimmat lakiehdotusta kommentoineet oikeusoppineet ovat katsoneet
edellyttävän virkasuhdetta. Myös peruskoulun luokanopettajat ja aineenopettajat eri
kouluasteilla toimivat virkasuhteessa, vaikka eivät ole valtion palveluksessa.
Yliopistojen muuttuminen julkisoikeudellisiksi laitoksiksi ei ole peruste virkasuhteista
luopumiselle. Valopilkkuna mietinnössä pitää mainita perustuslakivaliokunnan lausunnon
kehotuksen mukaan muokattu 32 (29) §, joka nyt selkeästi säätää että työnantaja ei saa
menetellä tavalla joka voi vaarantaa tutkimuksen, taiteen tai opetuksen vapautta.