Opiskelijatoiminnan lakityöryhmän kannanotto

Opiskelijatoiminnan lakityöryhmän kannanotto hallituksen esitykseen uudeksi yliopistolaiksi ja siihen liittyviksi laeiksi 14. 5. 2009 (korjattu 19. 5. 2009)

Lakityöryhmä kiittää lämpimästi perustuslakivaliokuntaa tärkeimpien ongelmien esiin nostamisesta. Yhdymme pääsääntöisesti perustuslakivaliokunnan kannanottoihin.

Perustuslakivaliokunta jätti mainitsematta hallituksen esitykseen liittyneet muutokset konkurssilakiin, jotka ovat mielestämme myös ristiriidassa perustuslain 123 §:n 1:n momentin tarkoittaman yliopiston itsehallinnon kanssa.

Kannanottomme:

Hallinto

Yliopiston todellinen substanssi ja nykyinen vallankäyttörakenne eivät kohtaa toisiaan. Yliopiston tiedeyhteisön ja yliopiston hallinnollisen johdon välillä vallitsee ristiriita ja luottamuspula, johon toivomme sivistysvaliokunnan kiinnittävän huomiota. Erityisen tärkeitä ovat seuraavat näkökohdat.

Yliopiston itsehallinto on yliopiston tiedeyhteisön jäsenten itsehallintoa.

Yliopiston korkeimman päättävän elimen on oltava riittävän suuri, että se kykenee edustamaan monitieteisenkin yliopiston koko tiedeyhteisön rakennetta.

Keskushallintoa tarvitaan vain infrastruktuurin ylläpitoon.

Keskushallinnolla ei tule olla määräysvaltaa yli tiedekuntien.

Tieteen ydin on tasavertaisten tieteenharjoittajien kollegiaalisessa keskustelussa.
Se tuhoutuu, jos sitä yritetään johtaa ylhäältä käsin.

Rehtori, rector magnificus, on tarpeen yliopistoyhteisön symbolisena keulakuvana. Rehtorin tehtävänä on edustaa, ei johtaa yliopistoa.

Virat

Virat ovat riippumattomuuden edellytys. Professoreiden erottamattomuus on tieteen riippumattomuudelle yhtä tärkeää kuin tuomareiden erottamattomuus oikeusvaltiolle. Myös muu tutkimus- ja opetushenkilökunta käyttää työssään julkista valtaa, mikä edellyttää virkavastuuta.

Nähdäksemme mikään ei tue myöskään muun henkilökunnan virkasuhteista luopumista.

Opetuksen maksullisuus

Maksullisuus on eriarvoistavaa.

Rahoitus

Rahoituksen on taattava tieteen riippumattomuus.
Perustuslain säätämä itsehallinto on Ahvenanmaan maakunnalla, kunnilla, kirkolla ja yliopistoilla. Näistä ainoastaan yliopistoilla ei tällä hetkellä ole verotusoikeutta.
Esitämme yliopiston itsehallinnon takeeksi yliopistoveroa, kunnallis- ja kirkollisveron tapaan.

Konkurssi

Yliopistolakiuudistukseen liittyy laki konkurssilain muuttamisesta.

Siteeraamme kyseisen lain tässä kokonaisuudessaan:

—-siteerattu lakiteksti alkaa—-

Laki
konkurssilain 1 luvun 3 §:n muuttamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti muutetaan 20 päivänä helmikuuta 2004 annetun konkurssilain (120/2004) 1 luvun 3 § seuraavasti:

1 luku
Yleiset säännökset
3 §
Konkurssikelpoisuus
Konkurssiin voidaan asettaa luonnollinen henkilö sekä yhteisö, säätiö ja muu oikeushenkilö. Oikeushenkilö voidaan asettaa konkurssiin silloinkin, kun se on poistettu asianomaisesta rekisteristä tai purettu. Myös kuolinpesä ja konkurssipesä voidaan asettaa konkurssiin.

Konkurssiin ei voida asettaa valtiota, Ahvenanmaan maakuntaa, kuntaa, kuntayhtymää tai muuta kuntien julkisoikeudellista yhteistoimintaelintä, valtion liikelaitosta, itsenäistä julkisoikeudellista laitosta taikka evankelisluterilaista tai ortodoksista kirkkoa tai evankelisluterilaisen tai ortodoksisen kirkon seurakuntaa tai seurakuntayhtymää.

Poiketen siitä, mitä 2 momentissa itsenäisestä julkisoikeudellisesta laitoksesta säädetään, yliopistolain ( / ) 1 §:ssä tarkoitettu julkisoikeudellinen yliopisto voidaan kuitenkin asettaa konkurssiin.
———
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

—-siteerattu lakiteksti päättyy—-

Konkurssilaissa on aiemmin suljettu konkurssin ulkopuolelle perustuslaillisesti itsehallinnolliset organisaatiot ja niiden alaiset organisaatiot. Nyt erillisellä poikkeuksella halutaan mahdollistaa yliopiston konkurssi.
Miten tämä on yhteensopivaa yliopiston perustuslaillisen itsehallinnon kanssa?

Lakityöryhmä