Etkö päässyt yleiskokoukseen tai jouduitko lähtemään kesken pois? Ei hätää, nyt voit kerrata koko kokouksen kätevästi Internetistä. Mp3-tiedostot on leikattu siten, että ne sisältävät myös puheisiin liittyvät kommentit. Pahoittelemme osan nauhoituksesta rätisevää äänenlaatua.
Kokouksen puheenjohtajat Martina Reuter ja Ilari Aula.
Kokouksen avaus ja alkupuheenvuoro. Tiedoston koko 17,6 Mt, kesto 19 min. 12 s. Alkupuheenvuoro saatavissa myös luettavassa muodossa.
Prof. Christopher Lloyd: University Reform in Australia, käsittelee sitä, kuinka meneillään olevat yliopistouudistukset romuttavat yliopistoyhteisöä globaalisti. Koko 9,7 Mt ja kesto 10,38 minuuttia.
Cecilia Lusardi ja Marco Larosa kertoivat Italian yliopistokapinasta.
Cecilia Lusardi ja Marco Larosa: Student Protests in Italy, käsittelee italialaista yliopistouudistusta ja opiskelijoiden vastarintaa. Koko 3,9 Mt ja kesto 4,14 min.
Eturivissä dekaani Jukka Kekkonen
HY:n Oikeustieteellisen tiedekunnan dekaani Jukka Kekkonen puhui yliopistolain uudistuksen periaatteellisista kysymyksistä. Tiedoston koko 12,1 Mt ja kesto 13 min. 11 s.
Paavo Uusitalo
Sosiologian dosentin Paavo Uusitalon puhe käsitteli yliopiston päätöksentekoa. Tiedoston koko 8,8 Mt, kesto 9 min. 38 s.
Jussi Vähämäen mukaan yliopistolla on oikeastikin tarve uudistua.
Dosentti Jussi Vähämäki kysyi puheessaan, tarvitseeko ylipiston muuttua. Vähämäki allekirjoittaisi monet uuden yliopistolain perusteluista, muttei pidä lain valmistelijoiden autonomia- ja vapauskäsityksestä. Kesto kommentteineen 17 min. 38 s. Tiedoston koko 16,2 Mt
Vesa Matti Volanen
Tutkija Matti Vesa Volanen Jyväskylän yliopistosta puhui tietotaloudesta ja yliopistoreformin tarpeesta. Kesto 11 min. 33 s., tiedoston koko 10,7 Mt.
Kai Kalima
Professori Kai Kaliman puhe käsitteli sitä, kuinka rahoitusinstrumenteilla voidaaan ohjata tutkimusta. Tiedoston koko 4 Mt, kesto 4 min. 24 s.
Pia Mänttäri
Pia Mänttäri kertoo, miten yliopistoa uudistettu konsistorin näkökulmasta. Tiedoston koko 12,6 Mt ja kesto 13 min 45 s.
Anne Nevgi
Anne Nevgin puhe käsittelee dosenttilaitosta, joka uhkaa hävitä virkasuhteiden päättymisen myötä. Koko 7,2 Mt ja kesto 7,50 min.
Ville Sihto avasi yleiskeskustelun vaatimalla toimintaa.
Yleiskeskustelussa käsitellään jo toiminnallisempia kysymyksiä. Ensimmäinen pätkä sisältää keskustelun tauolle asti. Koko 21,6 Mt ja kesto 23 minuuttia ja 36 sekuntia.
Taulla kerättiin nimiä työryhmiin.
Jälkimmäinen osa sisältää koko loppukeskustelun tauon jälkeen. Pätkä kestää lähes kaksi tuntia ja vie tilaa 98,7 Mt. Tauon jälkeen keskustelun avaa kasvatustieteilijä Juha Suoranta esittelemällä tuoretta nettipamflettia Tuleva_yliopisto. Teos on julkaistu CopyLeft-lisenssillä ja siten se on vapaasti levitettävissä.
Tuleva yliopisto pamfletin kansi.
Spektaakkelimaista huomenta,
Kiitoksia tästä kuunnelmasta. Ajattelin kiinnittää huomiota näidenkin sivustojen toimintaan siinä mielessä, että annatte kyllä mahdollisuuden kommentoida, mutta tekijöinä ette osallistu dialogiin. Eikö ole aikaa vai halua? Tämä on yleinen ilmiö kaikilla suomalaisen hallinnon ja toiminnan portailla. Kerätään informaatiota ja näkemyksiä, muttei ei tehdä asian hyväksi mitään.
Tämä kuvastanee laajemminkin yliopiston ja yhteiskunnan ongelmia, tarjotaan kyllä foorumeita ja kanavia, mutta itse ahdistus jää sisuksiin pyörimään vaikka siitä kymmenillä foorumeilla kirjoittaisi. Yllä mainitusta linkistä löytyy mainio artikkeli ja käsite runkkausyliopisto. Käsittely jää haarojen väliin muttei muutu puheeksi.
Kiinnitin huomiota puheeseen jossa kerrottiin heikkojen rehtorien aikakaudesta? Miten tällaiseen tilanteen on jouduttu?
Ehkäpä syynä on hierarkisen vallankäytön pyramidi, jonka huipulla komeilee milloin kukakin, mutta paikka lienee kovin yksinäinen ja näyttäisi tänä päivänä vielä siltä, että kyse on erityisen ahdistavasta postista. Pyritään huipputuloksiin, mutta rahaa on kovin vähän jaettavaksi tai kun sitä jaetaan, sitä jaetaan jo olemassa oleville hankkeille tai rahat sijoitetaan lasipalatseihin, missä on toiminnalle tarjolla vain spektaakkimaiset puitteet. Kuitenkin käytännöllistä tilaa on kovin vähän tarjolla työntekoa varten. Katto on korkealla. Tyhjä ja aistimusvoimainen tila maksaa ja pahimmillaan se vie edellytykset tuottavalta toiminnalta. Miten tähän tilanteeseen on jouduttu?
Ehkäpä yliopiston ja valtion päättäjät ovat halunneet korostaa yliopistoinstituution tärkeyttä yhteiskunnassa sijoittamalla rahat rakennuksiin ihmisten sijasta.
Kilpailu on kovaa ja ahdistus siitä että rahaa ei valtiolta enää tulekaan entiseen malliin, on johtamassa kapinaan. Outoa kyllä kapinaa lietsovat nyt opiskelijat ja pieni osa henkilökuntaa. Mikä selittäisi tätä ilmiötä? Kyse voi olla ennen kaikkea projektiivisesta identifikaatiosta.
Virallisemmin tämän käsitteen avulla voidaan ymmärtää sitä prosessia miten merkityksellisiä energeettisiä mielensisältöjä siirretään henkilöltä toiselle tiedostamattomasti. Tässä tapauksessa kyse lienee ennen kaikkea siitä, miten vallan hierarkian yläpään ahdistus siirretään henkilökunnan ja opiskelijoiden käsiteltäviksi.
Vallankäyttäjien palli on turvattu ja tästä lähtökohdasta käsin he yrittävät tehdä hyödyllisiä päätöksiä. Mutta hyödyttääkö se ketään muuta kuin heitä itseään jos he eivät kyse asianomaisilta mielipidettä etukäteen? Tehdäänkö vain spektaakkelimaisia päätöksiä ja sen jälkeen toivotaan että nimi jää historiankirjoihin.
Ihan kuin puuttuisi vuoropuhelun taso hiearkioiden väliltä: kyse lienee käytännössä armeijasta ja sotimisesta lainatusta johtomallista, millä keinoin pyritään ratkaisemaan ihmisten ongelmia. Eihän tällä tavoin ratkaista muuta kuin vallankäytön ongelmia, mutta samalla tehdään ihmisille mittaamattomia kärsimyksiä.
Ehkäpä juuri näihin ilmiöihin ja rakenteisiin kannattaisi puuttua, eikä välttämättä hakea mallia Italiasta. Sama paskasysteemi ympäri maailmaa, mutta ei ne asiat korjaannu jos rakenteen henkilöt vaihdetaan. Sitä varten on haettava uudenlaista organisaatio- ja johtamismallia.
Se tuskin syntyy kapinalla sillä sen jälkeen valtaan tahtoo jäädä vain nykyisenkaltainen sotilasjuntta.
Sooloseksikästä iltaa,
Anja Kontulan blogissaan esittämä mainio käsite oli muuntunut kiivasluonteisessa tekstissäni hieman toiseen muotoon. Oikea käsite olisi runkkausyhteiskunta, ei sentään yliopisto, kuten edellä kirjoitin. Olen pahoillani aiheuttamastani sekaannuksesta sillä kiivastuminen heikentää lukutaitoa ja ajattelua. Se kannattaa kapinoinnissa ottaa huomioon.
Sooloseksistä eli masturbaatiosta oli kyse, mikä ehkä kapinakontekstiin sopii hieman huonosti. Kapinamielialan lietsomisella voi olla kyllä yhteyttä pornoon, jolla tarkoitan sitä, että uudistuksiin liittyvillä uhkakuvilla tai kuten pornossa seksiaktin toiston näytöllä mässäillään.
Lomautuspornoa saamme lukea päivittäin, samoin toimeentulotukipornoa. Siitä ei vain tahdo seurata eternal erection, vaan kansakunnan mieliala sen kuin synkkenee. Se on pornon ikävä sivumaku, mistä nyt tällä hetkellä kärsimme. Huumori ja leikillisyys puuttuvat, mikä antaa toiminnalle aina vain alakuloisemman sävyn.
Vakavista asioista yliopistouudistuksessa on kyse, ja ehkäpä juuri huumori olisikin se keino mitä kannattaisi hyödyntää tässä lainmuutostehtävässä. Vallan kyky sietää naurua on lähes olematon ja nykyäänhän mässäillään ennen kaikkea sillä, kuka osaa parhaiten kertoa tilanteista vakavimmalla tavoin. Joihin tilanteisiin vakavuus on tarpeen, mutta eiköhän 500 henkikön porukka keksi huumoria yliopistouudistuksesta ihan riittävästi.
Miksi kokouksessa puhunut konsistorin jäsen ei asettunut vastuuseen konsistorin 12.11.08 tekemästä päätöksestä, joka käytännössä löi lukkoon sekä uuden johtamisjärjestelmän että laitosrakenneuudistuksen?
Jotain se yritti vaahdota siitä, että konsistoriin ei tuoda asioita, mutta tämä asiahan juuri tuotiin konsistoriin koska sitä ei missään muussa elimessä olisi voitu päättää. Tuskin siellä siis on kukaan häntä aseella uhannut äänestämään jaa, tämä päätöshän tehtiin yksimielisesti kaikkien ryhmien toimesta.
Todella hienoa että kokouksen materiaalit löytyvät täältä netistä niin mekin jotka emme paikalle päässeet voimme kuulla puheenvuorot. Olisiko mahdollista saada tänne myös lista perustetuista työryhmistä ja niiden yhteyshenkilöistä, niin voi tulla mukaan toimintaan?